Soininvaaran aloite puolustusvoimien poistamiseksi Santahaminasta

Kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on jättänyt käsiteltäväksi seuraavanlaisen valtuustoaloitteen:

Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön
28.9.2011 · Aihe: Valtuustoaloite Santahamnan saamiseksi asuinkäyttöön

Santahamina on noin neljän neliökilometrin suuruinen puolustusvoimain käytössä oleva saari aivan Helsingin kantakaupungin kupeessa. Alueen säilymisestä sotilaskäytössä tai sen saamisesta asuinalueeksi ja helsinkiläisten virkistysalueeksi on käyty keskustelua pitkään. Santahaminan alueen käyttö ampuma-alueena aiheuttaa myös haittoja lähialueiden asukkaille.

Muualla maailmassa suurten kaupunkien alueella olevista sotilasalueista on luovuttu sotilasteknologian kehityksen ja maan arvon kohoamisen vuoksi. Santahamina voisi tarjota asuinalueen noin 20 000 asukkaalle samalla kun se lisäisi kaikkien helsinkiläisten käytössä olevia virkistysalueita tuntuvasti. On ilmeistä, että puolustusvoimat vetäytyvät alueelta joskus tulevaisuudessa. Mitä myöhemmin tämä tapahtuu, sitä enemmän virheellisiä investointeja ehditään tehdä. Siksi Santahaminan muuttamisesta asuin- ja virkistysalueeksi aikatauluineen olisi hyvä päättää pikaisesti.

Helsingin kaupungin kanta asiaan on ollut epäselvä. Yleiskaavassa alue on merkitty sotilasalueeksi lisämerkinnällä (A), mikä tarkoittaa aluetta, joka muutetaan asuin- ja virkistysalueeksi jos yleiskaavan mukainen muu toiminta alueella päättyy. Helsingin kaupungin selkeän kannan puuttuminen on vaikeuttanut neuvotteluja alueen tulevaisuudesta valtion kanssa.

Edellä olevan perusteella me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki linjaa pitkän ajan tavoitteekseen Santahaminan saamisen asuin- ja virkistysalueeksi ja aloittaa tämän pohjalta neuvottelut asiasta valtion kanssa.
Helsingissä 28.9.2011

Osmo Soininvaara Eero Heinäluoma Paavo Arhinmäki Nils Torvalds
ja 45 muuta allekirjoittajaa

http://www.soininvaara.fi/2011/09/28/valtuustoaloite-santahaminan-saamiseksi-asuinkayttoon/

55 kommenttia viestiin Soininvaaran aloite puolustusvoimien poistamiseksi Santahaminasta

  • Martti Näräkkä

    Herra Soininvaara on nyt vaihteeksi mestaroimassa Helsingin kaupungin asioita. Tuoreessa muistissa on, että sama herra oli ajamassa Lahden kaupungin (ja Etelä-Suomen sanomien ) lobbarina suurkuntahanketta Päijät-Hämeeseen erittäin ylimielisellä tavalla. Tämäkin hanke lähinnä herra Soininvaaran ansiosta meni raikkaasti Lippu liehuen lepikkoon. Näin joutaa mennä tämäkin aloite.

  • Helsingin kaupungin johdon kanta ja suhtautuminen Santahaminaan on täysin selvää; saari on sotilasaluetta maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisesti. Ja on sitä niin kauan kun pääkaupungin puolustus sitä, eli puolustusvoimien pysymistä saarella, edellyttää.

    Ilmeisesti kapunginvaltutettu Soinivaara pystyy ennustamaan, mistä vuodesta alkaen Suomen pääkaupungin sotilaallinen puolustustarve loppuu.

    Jarmo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu

  • Ville Vepsäläinen

    Santahamina tulisi säästää myös luontoarvojen takia. Kyse on siitä että Sandikassa on mieletön kirjo erilaisia biotooppeja (joista osa todella harvinaisia), ja tämä biotooppien kirjo ylläpitää erittäin rikasta eliölajistoa. Joista monet lajit ovat uhanalaisiksi luokiteluja, siis koko maan mittakaavassa. Erityisesti hyönteisistä löytyy. Osa biotoopeista pysyy arvokkaina nimenomaan ammunta-alueilla, eli paahteisen, säännöllisesti rikotun maan ympäristöt. Sandikassa on tehty vuosikymmenten aikana kattavasti luontotyyppi-ja lajistoselvityksiä (ks. esim. Jarmo Niemisen toimittama ja v. 2009 julkaistu mainio kirja ”Santahamina. Sotilassaaren luontoaarteet”), mutta näemmä Soininvaaralle ja hengenheimolaisilleen ne eivät merkitse mitään. Heille on tärkeämpää kaupunkirakenteen tiivistäminen. Siinäpä tiivistetään, ja sitten leikitään oikeassa luonnossa olemista siisteissä kaupunkimetsissä kun kaikki herkät biotoopit on ensin onnistuttu tuhoamaan kymmenien tuhansien kaupunkilaisten ns. virkistyskäyttötoiminnassa… Vaikka kuinka ns. fiksusti kaavoitettaisiin niin, että tärkeimmät luontokohteet olisivat jonkinlaisia suojelualuieita, en valitettavasti usko että ihmiset niiltä pysyisivät poissa. Esim. Vanhankaupunginlahdella tilanne on ihan eri, siellä kun luonnonsuojelualue on enimmäkseen vettä, upottavaa ruovikkoa tai lietteistä rantaniittyä. Eli alueita joihon ns. tavallinen tallaaja ei edes pyri maaston vaikeakulkuisuuden takia. Sandikassa taasen paikat täyttyisivät lenkkeilijöistä, koiranulkoiluttajista, picnic-seurueista ynnä muista.

  • Pertti K.

    No jo on esitys. Soininvaaralta on mopo kärannut käaistä aivan kokonaan. Että kaupungin pitäisi päättää koska Helsingin puolustus lopetetaan. Ja toiseksi mies ei taida arvostaa luonto- ja kulttuuriarvoja millään tavoin. Olisikin mulava tietää millainen olisi Oden ihannemaa.

  • Ilkka

    Taasko se alkaa? Viimeksi herra Soininvaara oli vaatimassa Santahaminaa sotilailta ihmisille! Mitäs sotilaat tai heidän lapsensa ovat? Taas on vaikeata ymmärtää, miten vihreitä luontoarvoja puolustavalla ihmisellä voi olla tällaisia ajatuksia.

  • Pertti K.

    Soininvaaralla on ylitsepääsemätön Sandis-trauma ja vaalit on taas tulossa. Sotilaat ovat kapiaisia ja heidän lapsensa kapiaisten skidejä.

  • Jaakko Kullberg

    Heissan, laitan tämän nyt tännekin Jarmon pyynnöstä – ei oo tullu ainakaan vielä Oden sivuilla läpi…
    Jaska
    ———————————–
    Postitettu 28.9.2011 Osmo Soininvaaran kotisivuille:
    http://www.soininvaara.fi/2011/09/28/valtuustoaloite-santahaminan-saamiseksi-asuinkayttoon/
    Jahas, syksy saa taas…

    Olisitte miettineet niiden virkistysalueidenne säästämistä omista maistanne ja opetelleet rakentamaan korkeampia taloja niin, että ihmisillä olisi asuntoja, joihin heillä on varaa. Näköjään Helsingin kaupungin toiminnalle, kommunismille ja syövälle on yhteistä, että ne pyrkivät jakamaan itselleen muille kuuluvan omaisuuden – eikä mikään niistä pätkääkään mieti alati jatkuvassa toinnassaan minkälaista haittaa, vaivaa ja pahaa mieltä ko. toiminta aiheuttaa. Reipasta “Vuotos”-meininkiä jatketaan näemmä tänäkin syksynä. Vastenmielistä jankutusta.

    Luontoarvoilla ja asiantuntijoiden mielipiteillä ei ole edelleenkään kummoistakan vaikutusta menoon – sama kitinä ja kaupungin työajan (=rahan) ja ihmisten henkisten voimavarojen haaskausta samaan nalkutukseen joka vuosi. Pitäkää nyt edes välillä taukoa…

    Luonnonarvot ja uhanalaisten hyönteislajien lajimäärät ovat järjestään korkeammat Puolustusvoimain alueilla kuin siviilien hallinnassa olevilla maa-alueilla – tämä koskee myös luonnonsuojelualueita. Lisäksi lajistossa on selkeitä eroja – Santahaminassakin on selvästi erämaisia piirteitä puuston ja eläinlajiston suhteen. Ampumisesta syntyvään meluun eläimet kyllä tottuvat – niillä ei ole aikaa nököttää korva naapurin seinässä – ihmisiin ne eivät totu. Pihvi on se, että maamme uhanalainen lajisto tarvitsee yhtälailla suuria Puolustusvoimien käytössä olevia alueita kuin luonnonsuojelualueitakin. Jos minun pitäisi valita Nuuksion, Sipoonkorven ja Santahamina – Vallisaari – Kuninkaansaari -alueen välillä, niin valinta kääntyisin oitis jälkimmäisen säästämiseksi. Ilman armeijan toimintaa Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueet alkavat välittömästi heikentyä ja tavallisten talliaisten massapääsy kontrolloimattomasti saareen hoitaa saman muilla biotoopeilla.

    Olen iloinen siitä luonnonsuojelullisesta panoksesta, jonka Puolustusvoimat tarjoaa Suomen luonnolle ja vielä kuin omaa nimeään korostaen – puolustaen kotimaamme uhanalaisen luonnon rippeitä lyhytnäköisen syövän lailla leviävän ahneuden ja itseriittoisuuden mönjän tunkeutumiselta joka paikkaan. Ja näinkin lähellä maamme pääkaupunkia – hienoa! Ihmisten ei tarvitse päästä joka paikkaan – ei edes ja varsinkaan asumaan – virkistyminen ja asuminen syövät toisiltaan. Sitäpaitsi, jos luulette jonkun muun kuin varakkaimman kansanosan vievän Sandiksen rahakkaat rantatontit ja sulkevan pikkuhiljaa kaikki rannat ihan koko kansalta – olette joko tyhmiä tai sitten luulette meitä muita täisin ääliöiksi…

    Soininvaaralle suosittelisin puolueen vaihtoa, koska juuri tämäntyyppiset älyttömyydet syövät Vihreiden kannatusta luonnonsuojelijoiden silmissä.

  • Jaska

    Vuoden 2012 kunnallisvaalit järjestettäneen 28. lokakuuta 2012 kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Nyt on vaaliehdokkaitten jo korkea aika nostaa hyvissä ajoin framille teemoja, joilla voidaan tehokkaasti kalastaa sekä ehdokkaalle itselleen että omalle puolueelle ääniä. Sandis on tällainen jo monista aiemmista vaaleista tuttu kestotäky niin Soininvaaralle kuin joillekin muillekin helsinkiläisehdokkaille. Kyllä kaunista ruusutarhaa lupaavaa ehdokasta kannattaa aina äänestää.

    Teema siis toistuu. Edelliset kunnallisvaalit pidettiin 26.10.2008. Soininvaara.fi sivuilta on löydettävissä 14.9.2008 otsikko: ”Santahamina asuinkäyttöön” samoin argumentein kuin nyt.

    Hesarin vuoden 2004 vaalikoneessa kysymykseen: Mitä Malmin lentokentälle tulisi tehdä? Osmo Soininvaara vastasi: Alueelle (Malmille) on tulossa ehkä 15 000 asukasta, jotka joutuisivat muuten menemään jonnekin hyvin kauas ja matkustamaan sieltä päivittäin töihin. Malmin jälkeen otetaan seuraavaksi asuntotuotantoon SANTAHAMINA.

    Faktaa: Luulen, että Helsingin kaupungilla on ihan tarpeeksi sulattelemista yhteensä 100-130 000 asukkaan Kruunuvuoren, Östersundomin ja Sipoon, Kalasataman ja Pasilan ym. asuinalueiden tulevassa rakentamisessa. Lisäksi länsi- ja itämetro, Pisararata, Guggenheim museo, Kruunuvuoren silta, Linnanrakentajan tien / Itäväylän risteyksen massivinen uudelleen järjestely, Meripellontien / Itäväylän risteyksen tunnelointi ja silloittaminen, Itäväylän kattaminen jne. jne, imevät nyt jo kroonista rahapulaa kärsivän kaupungin varoja kukin vuorollaan satoja miljoonia – kaikki yhteensä näppituntumalla 2-3 miljardia. Miksi Soininvaara ei ole huolestunut siitä, että kaupungin kirjastoja lopetetaan, terveydenhoitoa ajetaan alas, vanhustenhoito on alennustilassa jne. jne. ?

    Kaupungilla ei ole kaivaa mistään sellaista rahaa millä ostaa valtiolta muistaakseni noin kolmen miljardin euron arvoista saarta. Jos raha vaikka jostain löytyisikin niin valtio ts. puolustusministeriö joutuisi ostamaan tuolla rahalla pääkaupunkiseudulta uuden sijoituskohteen Sandiksen joukoille harjoitusmaastoineen, ampumaratoineen (melu) ja rakentamaan alueen infran ruohonjuuritasolta lähtien jne. jne. Pääkaupunkia suojaavia joukkoja kun ei voi hajasijoittaa esim. Joensuun korpimetsiköihin tai Seinäjoen lakeuksille kuten joidenkin suurtenkin kaupunkien hätäkeskuksille on tehty. Ei siis ihan helppo löytää tuollaista korvaavaa aluetta eikä olisi myöskään kovin halpa ratkaisu valtiollekaan.

  • kirsti raepuro

    [Varattu] kitti hawk -> Ilkka

    tarkemmat tiedot 15.51 (3 minuuttia sitten)

    VOI MYRKKY! Juuri, kun USKALSIN jo uskoa JÄRJEN voittaneen ja kaupungin”ISIEN” yms. päättäjien tajuavan, että saaren on parasta pysyä PV:n hallussa, mikäli luonto aiotaan säilyttää ja suojella! Eivät vasemmiston edustajat taida ymmärtää sitäKÄÄN, että ei tänne sitten mitään ”tavallisten tallaajien” asuntoaluetta kuitenkaan rakennettaisi vaan tulisi joku EIRAn kaltainen luksusasuntoalue, johon voisi ostaa asuntoja suurella rahalla. ..TAI, jos pakkoasutettaisiin ”kaupunkilaisille”, niin samalla menisi kaikki rauha, luonto ja muu ainutlaatuisuun roskiin. KIRJAIMELLISESTI ROSKIIN, kun pullonheittäjät ja festariretkeilijät kerääntyisivät tänne juhlimaan. Olemmehan nähneet, mitä Suomenlinnalle ja Harakalle on jo tapahtunut! TÄÄLLÄ vahinko olisi vielä suurempi, jos kerran ASUMISESTA on kyse eikä vain museoinnista tai luontoretkeilystä, kuten em. saarilla. Mitä teemme? Keräämmekö taas vasta-adressin? t. K.R. .

  • Markku Näränen

    Heikosti menee vihreillä, jos Soininvaara jatkaa moista soopaa.

  • Soininvaaran aloite on hänen tekemiään aikaisempia esityksiä viisaampi. Toki hän tietää sen, että esitys 20 000:sta on liian vähän metroaseman kannattavuuden takia, jota varten Santahaminaan tarvittaisiin 40 000 – 60 000 asukasta. Siis kyse on tarkoituksenmukaisesta pienentämisestä aloitteen päätavoitteen tukemiseksi ja muodollisen hyväksynnän lisäämiseksi.

    Aloitteen rakenteen paljastavat, että kyseessä on tavoitteellinen esitys puolustusvoimien poistamiseksi Helsingistä. Aloitteessahan edellytetään takarajan asettamista puolustusvoimien läsnäololle saarella.

    Ymmärrän kyllä, että Helsinkiä tulee suunnitella kauaksi, kymmenien vuosien päähän. Ja onneksi niin. Mutta ymmärrän myös, että puolustusvoimissa puolustusjärjestelmäratkaisuja tehdään vielä pidemmiksi ajoiksi. Maanpuolustuksen näkökulmaan ei sovi takarajan asettaminen tehtävän toteuttamiselle. Sellaista ennustajaukkoa ei ole toistaiseksi syntynyt, joka voisi takalaudan määrittää.

    Ymmärrän myös, että kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on täysin tietoinen saaren luonto- ja kulttuuriarvoista mukaanlukien 50 muinaismuistoaluesta ja valtoneuvoston luokitksesta koko saaren osalta valtakunnalliseksi arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Joten tältäkin osin pidän aloitetta tietoisena kysyeisten arvojen tuhoamisesityksenä.

    Jarmo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu

  • Olin illan Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle vetämässä metsäretkeä Santahaminassa. Tutuistuimme Saharan paahdealueeseen, keski-iältään yli 120 vuotiaisiin korpiin, lehtoihin ja jäkälää kasvaviin paljon paljon vanhempiiin aihkimetsiin. Kyllä olisi Odella ollut miettimistä. Lisäksi hän jäi valitettavan alakynteen, toki poissaolevana, Sodessa päätöskahvilla äänestyksessä: 13 vastusti Oden esitystä, ja kaikki äänet oli jaossa.

    Varmaankin moni arvelee, että tämä porukka oli kuitenkin aika puolueeellista väkeä, eivätkä omanneet yhtä avaraa sydäntä kuin aloitteen tekijällä on, koska tämä porukka arvosti Santahaminan luonnnon suojelua elämässään korkeammalla prioriteetillä kuin Santahaminan rakentamista.

    Kiitos retkeläisille hyvästä keskustelusta ja ideoista. Jarmo

  • Saari on parasta pysyä PV:n hallussa, mikäli luonto aiotaan säilyttää ja suojella! Asuntoaluetta rakennettaisi Santahaminan asuntoja todella suurella rahalla! Jos Santahaminassa pakkoasutettaisiin, niin samalla menisi kaikki rauha, luonto ja muu ainutlaatuisuus roskiin.
    Olemmehan nähneet, mitä Suomenlinnalle ja Harakalle on jo tapahtunut! täällä vahinko olisi vielä suurempi, jos kerran asumisesta on kyse eikä vain museoinnista tai luontoretkeilystä, kuten em. saarilla. Mitä teemme? Keräämmekö taas vasta-adressin? PS. A.K.

  • Hannu

    Minusta saari kuuluu PV:lle eikä ole mitään mieltä tehdä siitä asuinaluetta herroille, onhan sen luontokin niin ainutlaatuinen.Se on poliitikoilla pakkomielle saada olla tekemässä jotain uudistuksia vaikka ne olisivat kuinka hulluja, niinkuin Santahaminan muuttaminen asuinalueeksi.
    Kannatan vasta-adressin keräämistä.

  • Santahaminan sotilaallinen merkitys on kasvanut alempiasteisten kriisien uhan lisääntyessä. Sen näkee jo kun katselee saaren profiilia mereltä. Pääkaupungin sijainti valtakunnan rajalla (25 km) asettaa sen puolustamiselle merkittävät haasteet. Meri- ja ilmapuolustukseen liittyvän ohjus- ja tutkapuolustuksen johtamisjärjestelmien on oltava kohteella ja tuliasemat viestijärjestelmineen valmisteltuina. Valmiutta kohotettaessa tulenavauksen tulee valmiuslain velvoittamana tapahtua puolustusvoimien hallussa olevalta alueelta. Helsingissä paikka on Santahamina.

    Saaren merkitys edellälevassa lisääntyy vielä entisestäänkin merivoimien tehdessä ensivuoden alusta Isosaaresta ns. kylmän linnakkeen.

    Soininvaaran tietämys Suomen pääkaupungin puolustamisesta on jäänyt ilmeisesti lähteestään, nimettömästä kenraalista johtuen, jatkosodan juoksuhautoihin.

    Jarmo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu
    Helsinki

  • ”Kyllä siinä on puolustusvoimien henkilökunnan mukavuudesta kysymys, kun he halauvat pitää alueesta kiinni.” Soinivaara Hesarissa 30.9.2011.

    Santahaminassa on noin 800 puolustusvoimien työpaikkaa. Saaressa asuu noin 500 henkilöä. Heistä noin 200 on puolustusvoimissa tai puolustusministeriössä töissä, muut asukkaat ovat perheenjäseniä. Puolustushallintoon virkasuhteessa olevista Santahaminan asukkaista hieman noin puolet on siviilejä. Sen lisäksi, että Soinivaara osoittautuu tietämättömäksi noviisiksi puolustusasioissa, hän myös suhtautuu halventavasti puolustusvoimien henkilökuntaan. Kun asiaan otetaan mukaan vielä hänen luontoa arvostamaton betonimylläripolitikointinsa, niin kyseessä ei voi olla muu kuin valtava trauma intin ja Santahaminan takia. Hyvä, että hän on jatkanut kommentointiaan, niin onpahan mies paljastanut korttinsa.

  • Santahaminan kulttuurihistoria- ja luontoarvot ovat kansallisesti merkittävät. Saaresta on tehty laajat arkeologiset ja luonnontieteelliset selvitykset. Saarelle on julistettu noin 50 muinaismuistoaluetta ja ympäri saaren luokiteltu kymmeniä kasvinsuojelu- ja lepakonsuojelualueita. Saaren metsät on todettu laajuudessaan Uudenmaan alueen vanhimmiksi. Saaren korvet ja lehdot ovat luonnontilaisuudessaan Nuuksiota ja Sipoonkorpia vanhempia ja luonnonmukaisempia.

    Valtionevosto määräsi koko Santahaminan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi joulukuussa 2009. Perusteena käytettiin mm. Santahamina keskiaikaisen kylän alueita, 1800-luvun venäläisiä linnoituksia ympäri saaren oheisrakenteineen, 1900-luvun alun venäläistä punatiilikasarmialuetta ja1940 valmistunutta nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun funkkiskasarmialuetta.

    Soinivaaran aloite on tehty täysin tietoisena tässä kommentissani olleista perusteista välitättämättä. Kaupunginvaltuutettu Soininvaara oli mukana Vihreiden eduskuntaryhmälle vetämässäni Santahamina-retkessä noin kuukausi sitten. Voidaankin kysyä, onko kyseessä Vihreiden laajempikin kanta ja suhtautuminen luonnonsuojeluun.

    Jarmo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu

  • luontoa ihaileva

    Ottamatta kantaa siihen, missä Helsingin seutua puolustavien koulutus voisi tapahtua, ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka haluaisivat Santahaminan saaren yleiseen virkistyskäyttöön.

    Tulevaisuudessa voisi tapahtua niin, että koulutuksellinen kampusalue ja siihen liittyvät asuinrakennukset (kuten muutkin asuinrakennukset) säilyisivät, mutta muuta asuinrakentamista ei enää sallittaisi. Santahaminasta tehtäisiin virkistys- ja ulkoilualue.

    Santahamina hienoine luontoineen ja vanhoine rakennuksineen sekä historiallisine sotarakennelmineen olisi kuin toinen Seurasaari, tosin monella tavalla arvokkaampi paikka kuin Seurasaari.

  • Vastasin kaupunginvaltuutettu Osmo Soinivaaran minulle ositettuun kysymykseen hänen blogissaan varusmieskoulutuksesta. Sama vastaus sopii myös luontoa ihailevalle.

    ”Kaartin jääkärirykmentti vastaa Helsingin alueen puolustusvalmistelusta ja siihen liittyvien joukkojen tuottamisesta ja niihin sijoitettujen reserviläisyksiköiden jatkokouluttamisesta. Rykmentti myös valmistautuu johtamaan taistelua pääkaupunkiseudulla eri asteisissa kriiseissä. Koko varusmiestuotos ja henkilökunta on sijoitettu Helsingin puolustustehtäviin.

    Koulutus annetaan varusmiejoukoilla erikoiskoulutuskaudella ja kertausharjoituksissa itse kohteilla, muun muassa Helsingin maanalaisissa tiloissa. Tätä paikallistuntemukseen perustuvaa osaamista ei voida antaa muualla kuin Helsingissä.

    Kaartin jääkärirykmentin tehtävä poikkeaa kaikkien muiden Suomen joukko-osastojen tehtävistä juuri tehtävän paikallisuutensa vuoksi. Valmiusyhtymät valmistautuvat sodankäyntiin koko Suomen alueella, Kaartin jääkärirykmentti Helsingissä.

    Ratkaistaksesi edellä olevan ongelman on aloitteentekijiden syytä tehdä myös esitys, mistä pääkaupunkiseudun alueelta lohkaistaan vastaava infra kohtuullisen toimintaetäisyyden puitteissa mukaanlukien maa-alueet taistelu- ja kivääriampumaratoineen maavoimien käyttöön.

    Kun edellä olevat saatu ratkaistua joudutaan pohtimaan miten saareen, josta luonnonsuojelulain nojalla on pinta-alaltaan 60 prosenttia lohkaistu luonnonsuojelualueksi kyetään sijoittamaan 20 000 ihmisen kapunginosa rakennuskulttuurilliseen ja arkeologiseen suojeluympäristöön alle 200 hehtaarin alueelle.

    Jos vastauksena edellä olevaan on, että niistä ei tarvitse välittää, niin toki ratkaisuehdotuksen löytäminen helpottuu.

    Upinniemi ei tule enää kysymykseen. Siellä aloittaa uusi uljas Suomenlinnan rannikkorykmentti toimintansa toisena suurena pääkaunkiseudun joukko-osastona kouluttaen rannikonpuolustajia neljässä uudessa yksikössä. Kyse on merivoimien joukko-osastojen uudelleen järjestelyistä.”

  • Jaska

    Luontoa ihailevalle:

    Haluat, että Santahaminasta tehtäisiin virkistys- ja ulkoilualue? Eikö Soininvaara päinvastoin halua aloitteessaan varata Santahaminan gryndereitten temmellyskentäksi ja näin täyttää koko saaren ja sen rannat ökykalliilla pienkerrostaloilla? Santahaminasta uusi Kruunuvuori – katso linkki alla?

    Tiedoksi, että Helsingissä on lyhyehkön ajomatkan päässä yllin kyllin ulkoiluun sopivia alueita vapaine luonnonrantoineen ja uimarantoineen jo nyt: Meri-ilmaa ja -maisemia kaipaaville on keskustan tuntumassa fantastinen Suomenlinna. Länsisuunnassa mm. Lauttasaaren luonnonkaunis eteläosa. Itäsuunnassa Mustikkamaa, Laajasalo ja Jollas, Vuosaaren Uutela hienoinen hiekkarantoineen jne. jne. Nuuksion korpimaisemiin ja järville on ydinkeskustasta n. 30 min. ajomatka eli lähes sama kuin Santahaminaan. Hyvin harvassa Euroopan pääkaupungissa on yhtä laajoja ja monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kuin Helsingissä.

    On vahva epäilys siitä kuinka kauan Santahamina pysyisi kaupungin omistuksessa aidosti VIHREÄNÄ virkistys- ja ulkoilualueena? Eiköhän VIHREÄT soininvaaralaisten johdolla tuhoaisi tuon uniikin VIHREYDEN alta aikayksikön. Mielestäni aika-ajoin tuon äänekkään porukan luontoarvoja puolustavien kauniiden puheitten ja käytännön tekojen välillä on huutava ristiriita.

    Kuva – Ensin rakennetaan ja betonoidaan Kruunuvuorenranta ja seuraavaksi Santahamina?:

    http://laituri.hel.fi/laituri/content/kruunuvuorenranta

  • luontoa ihaileva

    Soininvaaran ja Niemisen ryhmittymien välillä on kai jo aika pitkään jatkunut sotatila Santahaminan omistusoikeudesta. Kenelle alue kuuluu ja kenellä on alueen käyttöoikeus? Tilanne näyttää kärjistyneen aika mustavalkoiseksi puolesta ja vastaan asetelmaksi, johon kolmannen tien ratkaisuja ei ole olemassa.

    Ajattelen tällaista kolmannen tien ratkaisua tulevaisuuden varalta, jos Kaartin jääkärirykmentti jostakin syystä jonnekin muualle siirretään. On hyvä olla olemassa suunnitelma ”pahan päivän varalle”, jonkinlainen asetelma, josta sitten pidetään kiinni.

    Edellisen vastauksen viittaus saaren 60-prosenttiseen luonnonsuojelualueen statukseen luo jo mielikuvan museosaaresta, johon ei uutta asutusta mahdu. Kuinka saada tällainen mielikuva välitettyä tavallisille ihmisille?

    Mielikuvat ohjaavat päätöksiä ja toimintaa. Kun öljysäiliöiden paikalle kaavaillusta uudesta asuinalueesta on olemassa hienoja suunnittelukuvia, niin suuri osa ihmisistä mieltää tällaisen alueen voitavan ulottaa helposti myös Santahaminaan asti. Mikäs sen ihanmpaa kuin asua meren rannalla kauniin luonnon ympäröimänä!

    Santahaminasta pitäisi saada julki selvä mielikuva siitä, että se on museosaari sen jälkeen, jos varuskuntatoiminta siirtyy muualle. Siis joko nykyinen tilanne tai museosaari, jossa on sotakorkeakoulukampus.

    Mielikuvat tulevat ratkaisemaan Santahaminen tulevaisuuden. Mielikuvien pohjalta poliitikot tekevät päätöksensä.

  • Jaska

    Luontoa ihaileva: ”Mielikuvat ohjaavat päätöksiä ja toimintaa”. – Tämähän se juuri kaikkein karmeinta onkin jopa Helsingin kaupunginvaltuuston toiminnassa. Kaupunginvaltuutetuille maksetaan vähän reilummat pullakahvirahat siitä, että käyvät valtuuston kokouksissa. Jossain haastattelussa kävi selville, että tästäkin syystä monet valtuutetuista, mikäli edes raahautuvat paikalle, niin eivät viitsi ennen äänestämistä nähdä vaivaa ja perehtyä päätöksenteon pohjana olevaan, kalliilla rahalla tuotettuun materiaaliin. Kymmeniä ja jopa satoja miljoonia koskevat äänestyspäätökset tehdään mielikuvien ja lobbauspuheitten – ei omakohtaisesti selvitettyjen faktojen – perusteella. Todella järkyttävää!

  • Jaakko Kullberg

    Santahaminan luontoarvoja perhoslajiston kannalta kartoittaneena totean, että Santahamina muodostaa suuren yhtenäisen luontokohteen, jonka alueella elää useita erittäin uhanalaisiksi ja vaarantuneiksi luokiteltuja perhoslajeja. Punaiseen kirjaan kuuluvia perhoslajeja esiintyy varmuudella alueella yli 50 lajia, joka on huikea määrä noin pienelle maantieteelliselle alueelle.
    Kuluneena kesänä saarelle uutena löytyi muun muassa vanhojen vaahteroiden kookkailla runkojäkälillä esiintyvä jäkälämittari (Cleorodes lichenarius) ja puoliavoimien kosteiden hiekkapohjaisten paikkojen pajuilla esiintyvä tulvamittari (Macaria artesiaria) – molemmat on uudessa punaisessa kirjassa (Suomen lajien uhanalaisuus 2010) luokiteltu toiseksi korkeimpaan luokkaan EN eli erittäin uhanalaiset. Saharan hietikoiden runsaimpia perhosia on vaarantuneeksi (VU) luokiteltu dyyniheinäkoisa (Pediasia fascelinella) ja aiemmin laajalti maan eteläosissa esiintynyt nykyisin erittäin uhanalainen pikkuokakoisa (Udea accolalis) elää edelleen Santahaminassa, kuten hämmästyttävän usealla muullakin Puolustusvoimain rannikkolinnakkeella. Jälkimmäisten esiintyminen on kiinni erityisesti alueen monipuolisesta paahdealuemosaiikista – ampuma-alueet ja -radat, dyynialueet ja hietikot nostavat uhanalaisten elinympäristöjen pinta-alan huomattavan suureksi. Ilmiö on tyypillinen armeijan hallinnassa olevilla alueilla ja johtuu maankäytön erilaisuudesta ja pitkästä kulttuurihistoriasta.
    Ilman Puolustusvoimia Santahaminaa uhkaa umpeenkasvu, jonka pysäyttämiseen ei siviileillä perinteisesti ole ollut keinoja tai oikeastaan tahtoa – hyvin havaittavissa esim. läheisellä Kalvikin niemellä, jonka aiemmin hienot kedot ja hietikot ovat surkeasti päässeet kasvamaan umpeen keskinkertaista männikköä – ihmismassojen liike on kuluttanut aluskasvillisuuden paikoin täysin.
    Santahaminan merkitys Helsingin seudun uhanalaiselle avomaa- ja vanhan metsä lajistolle on sitä itseään suurempi! Santahaminan uhanalaisten lajien suuret yksilömäärät säteilevät lähialueiden pienemmille avomaalaikuille muodostaen satelliittipopulaatioita, jotka ilman kantapopulaatioita olisivat tuhoon tuomittuja. Perhoset ja muut hyönteiset tarvitsevat nyky-Suomessa ennen muuta tilaa ja avoimet paahteiset ympäristöt ovat karjatalouden loputtua kortilla. Tuntuu aivan käsittämättömältä, mutta maassamme elää kymmeniä aiemmin laajalti esiintyneitä perhosia, joiden elintila on kutistunut muutamiin usein aarien kokoisiin pläntteihin sinne tänne Suomenniemeä.
    On tutkitusti faktaa, että Santahamina, Suomenlinna, Valli- ja Kuninkaansaari muodostavat upean kokonaisuuden, jossa yhdistyvät arvokas uhanalainen luonto, Puolustusvoimien tarpeet ja ainutlaatuinen eurooppalainen kulttuurihistoria. Alueen nykykäytön suojelu olisi yhteiskunnallisesti kustannustehokas ratkaisu ja luonnonsuojelumielessä lähes ilmainen! Edellä mainituista syistä on täysin käsittämätöntä julkisten toimijoiden ajan ja rahan tuhlausta haaskata yhteiskunnan varoja asiasta jankuttamiseen ja vaatia Pääkaupunkiseudun ylivoimaisesti arvokkain luontokohdekokonaisuus silvottavaksi joka vaalien yhteydessä. Toivoisin poliitikoilta enemmän etukäteen perehtymistä faktoihin ruusuisten kuvitelmien sijaan ennen kuin tämäkin rahantuhlausautomaatti käynnistyy.

  • Marja

    Soininvaara kumppaneineen on jostain syystä vahvasti fiksoitunut Santahaminan tuhoamiseen. Sen luonto ja historialliset arvokkaat rakennukset ja rakennelmat on hänen mielestään hävitettävä. Hän ilmeisesti myös ajattelee, että nykyaikana voi pääkaupungin puolustuksenkin vaaratilanteessa hoitaa etänä esim. Rovajärveltä. Nyt oikeasti kannattaa lopettaa tuo Santahamina- pelleily ja keskittyä niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa oikeisiin asioihin, esim. hoitaa syrjäytyneiden nuorten asiat kohdalleen tai pohtia, miten ja millä rahalla järjestetään turvallinen ja mielekäs vanhuus Helsingissä 20. neliön yksiössä hissittömän talon neljännessä kerroksessa asuvalle herralle tai rouvalle, joka ei vuosiin ole päässyt asunnostaan ulos. Kannattaisi käyttää tuo uho ja energia ihan oikeiden töiden tekemiseen!

  • Tässä kohtaa täytyy lausua kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaaran hyväksi se, että hänkään ei ole mikään tuuliviiri. Hän on vienyt läpi monia monia asioita vastoin puulueensa tahdon. Santahaminan suhteen hän on ollut varmaankin ainakin 10 vuotta yhtä ehdoton. Hän on oikeasti sitä mieltä, että hän tekee palveluksen Suomella ja ihmiskunnalle tiivistämällä Suomen kansan asutuksen Helsinkiin, jolloin muu Suomi,yksi maailman luontoreservaateista, voisi hyvin ja kukoistaisi.

  • Markku Virtanen

    Näköjään vaalit on taas tulossa kun pitää kaivaa kestosuosikki naftaliinista.

    On todella helppoa esittää Santahaminan käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön ja jopa virkistyskäyttöön kun ei tarvitse esittää korvaavia paikkoja nyt saarella olevalle Kaartin Jääkärirykmentille sekä Maanpuolustus Korkeakoululle. Olisikin hienoa jos aloitteen allekirjoittajat pohtisivat julkisesti miten ko laitoksen ja joukko-osaston siirtäminen toteutetaan ja minne.

    Keskustelussa olette koko ajan puhuneet alueesta jonka koko on 4 km2 mutta ette ota kantaa merialueelle jatkuvaan 115km2 alueeseen jolla sijaitsee ammuntojen tarvitsemat vaara-alueet. Eipä taida edes Sipooon korvesta löytyä vastaavaa kokoa olevaa yhtenäistä aluetta.

    Edelleen keskustelussa ei ole otettu lainkaan kantaa autoliikenteeseen, joka oletetttavasti jouduttaisiin tuomaan Laajasalon läpi Sandikseen. Kyllä Laajasalossa taputetaan käsiä kun linjataan maastoon uusi nelikaistainen moottoritie niiden 20 000 asukkaan käyttöön. On lapsellista luulla että yksityisautoilu loppuu Suomesta vaikka kuinka kehitetään julkista liikennettä. Jo pelkästään tavaraliikenne rakentamisen aikana tulee vaatimaan hurjia järjestelyitä liikenteessä. Miten käy Sandiksen kääntösillan? Korvataanko se kiinteällä sillalla ja laitetaanko puhjehtijat kiertämään saari kelillä kuin kelillä? vastauksia kaivaten.

  • Jaska

    Ylempänä totesin:

    ”Jossain haastattelussa kävi selville, että tästäkin syystä monet valtuutetuista, mikäli edes raahautuvat paikalle, niin eivät viitsi ennen äänestämistä nähdä vaivaa ja perehtyä päätöksenteon pohjana olevaan, kalliilla rahalla tuotettuun materiaaliin. Kymmeniä ja jopa satoja miljoonia koskevat äänestyspäätökset tehdään mielikuvien ja lobbauspuheitten – ei omakohtaisesti selvitettyjen faktojen – perusteella. Todella järkyttävää!”

    Tästä konkreettisena oaoituksena Soininvaaran osalta alla seuraavat 1) ja 2) lausumat Santahaminan rakennusmaan hinnasta. Suuta soitetaan ilman faktatietoa ja heittellään hihasta vetäisten sinne täne satoja miljoonia ja jopa miljardeja. Soininvaaran puheiden mukaan Santahaminan rakenusmaan arvo on halventunut 5 vuodessa 2000 miljoonasta 500 miljoonaan. Miten tämä voi olla mahdollista? Luulisi kehityksen olleen juuri päinvastoin.

    1)

    YLE Käsikirjoitusarkisto
    TV1 maanantaina 23.1.2006 klo 21.00

    Soininvaara: ”Tuo alue (Santahamina) on noin kahden miljardin euron arvoinen rakennusmaana ja minua hieman ihmetyttää valtiovarainministeriö, joka yleensä on kuin haukka kaikenlaisen tuhlauksen perässä, mutta sallivat tämän. Luulen, että riittäisi jos valtion sisäisessä laskutuksessa tuon maan arvo nostetaan siihen mikä se oikeasti on ja ei kulu kuin viikko, kun puolustusvoimat pyrkii sieltä pois ja säästämään ne rahat.”

    http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id25923.html

    2)

    Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2011 kello 10:55

    Santahaminassa maan arvo on 500 – 1000 miljoonaa euroa. Aika kallista sotilaskoulutusta. Ennen sitä pidettiin tarpeellisena rantapyssyn takia, mutta nyt sekin aselaji on korvattu merimaaliohjuksilla.

    http://www.soininvaara.fi/2011/05/11/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-12-5-2011/

  • Ville Vepsäläinen

    Hei!

    Tuossa ylempänä oli laitettu linkki valtuustoaloitteeseen, allekirjoituksineen.
    Kun niistä harakanvarpaista en yleisesti ottaen saa tolkkua, niin olisiko kenelläkään
    laittaa listausta siitä, ketkä Soininvaaran, Heinäluoman, Arhinmäen ja Torvaldsin lisäksi
    ovat aloitteen allekirjoittaneet? Ihan näin tulevia vaaleja ja omia äänestyspäätöksiä ajatellen kiinnostaisi asia kovasti. ;)

    -VV-

  • Santahamina-web

    ”Puolustusvoimien käytössä oleva Santahaminan saari voisi tulevaisuudessa helpottaa Helsingin kasvavaa tonttipulaa. Yli puolet Helsingin kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti viime viikolla aloitteen Santahaminan muuttamiseksi asuin- ja virkistyskäyttöön.

    Aloitteen mukaan Santahaminasta voisi tulla noin 20 000 asukkaan kaupunginosa.
    Jo nykyinen yleiskaava mahdollistaisi alueen kaavoittamisen asunnoilla Puolustusvoimien sieltä lähdettyä. Myös parannetuista liikenneyhteyksistä alueelle on kaupunkisuunnitteluviraston mukaan olemassa suunnitelmat.
    Kaupungin kanta Santahaminan rakentamiseen ratkaistaan viimeistään uuden yleiskaavan yhteydessä. Valmistelutyö kaavan laatimiseksi on parhaillaan alkamassa.

    Kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Tuomas Rajajärven mukaan asia tulee käsittelyyn viimeistään seuraavan valtuustokauden alussa.
    – Uuden yleiskaavan yhteydessä tulevat esiin ne rakentamismahdollisuudet, jotka tulevat sen jälkeen, kun satamilta vapautuneet alueet on rakennettu. Sen jälkeen meillä on tilanne, että rakennusmahdollisuudet putoavat merkittävästi. Ja silloin tulevat varmasti keskusteluun sekä Santahamina että Malmin lentokenttä.

    Puolustusvoimat ottanee asiaan kantaa tällä viikolla. Santahaminaa pidetään koulutuksen kannalta keskeisenä paikkana. Puolustusvoimien pysymistä alueella on perusteltu myös saaren luontoarvojen säilymisellä.”

    YLE Helsinki, http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/10/santahaminasta_toivotaan_ratkaisua_helsingin_tonttipulaan_2917777.html .

  • Jaakko Kullberg

    Soininvaaran huonoksi puoleksi taas voidaan todeta, että hän ei pysty ymmärtämään, että laatu aika usein korvaa määrän – varsinkin Suomessa, missä suurin diversiteetti keskittyy hyvin pienille alueille suurimman osan maasta ollessa jokseenkin tavanomaista aluetta ikimetsälaikkuja lukuuunottamatta. Lajistollisesti kontrastisimpia alueita ovat Käsivarren ja Tunturi-Lapin kalkkialueet ja hietikkoiset jokivarret, Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen kalkkialueet, laidunniittyineen ja etelärannikot mereinen rannikkovyöhyke ilmastollisesti eteläisenä ja erityisesti hietikkoalueet. Salpausselkien ym. harjualueiden ketojen tilanne on surkein – pelkkää mäntyä ja sitten vielä sorakuopatkin maisemoidaan männyllä – surkeaa…

    Pohjoisen pallonpuoliskon luonto on niin pahasti amputoitu tiettyjen luontaisten tomintojen, kuten palojen, tulvien, meanderoinnin ja kaiken kattavan suurten nisäkkäiden laidunnuksen loppumisen suhteen, että jos ihmiset muhvotaan kehä kolmosen sisään ja jätetään muu Suomi meistä autioksi niin silloin alkaa melkoinen kato käydä. Suurin osa avomaalajistosta hyötyy pitkällä tähtäimellä erilaisesta puolihuolimattomasta kaivelusta ja kulutuksesta. Avohakkuut ovat ainoa metsäpaloja edes joten kuten korvaava toiminto – saisivat vaan olla heti istuttamatta uusia puita.

  • Santahamina-web

    Saamamme tiedon mukaan on eilen Santahaminan metsäretkellä tunnistettu ruostekääpä, ullticka (Phellinus ferrugineofuscus) NT.

    Ruosteenpunaruskea ruostekääpä on Pohjois-Suomen aarniometsissä yleinen, mutta etelässä harvinaisempi. Se kasvaa suurilla kaatuneilla puunrungoilla, mutta ei välttämättä vaadi pitkään luonnontilaisena ollutta metsää: se alkaa kasvaa melko helposti yksittäisilläkin maahan jätetyillä rungoilla. Uhanalainen punakarakääpä (Steccherinum collabens) on riippuvainen tästä lajista (ks. yllä).

    Ruostekääpä on pääkaupunkiseudulla uhanalainen laji.

  • Jaska

    Kysymys Santahaminan tulevaisuudesta on poliitikojemme käsissä. Siksi tässä alla vähän aiheeseen liittyvää politiikaa.

    Vihreä liitto eli Vihreät on tehtyjen selvitysten mukaan muuttunut ympäristöaatteellisesta, luontoarvoja suojelevasta eko-puolueesta enemmänkin vihreytensä kadottaneeksi, yleisasioita ajavaksi kom-puolueeksi:

    Uusi Suomi 3.6.2009: ”Vihreät ja kommunistit – kuin kaksi marjaa”

    – Vihreät ja kommunistit ovat tuoreen tutkimuksen mukaan suurissa poliittisissa kysymyksissä miltei identtisiä puolueryhmiä, kertoo Yle Uutiset.

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62156-vihreat-ja-kommunistit-–-kuin-kaksi-marjaa

  • zebbo

    sieluni silmin näen raiskatun ja betonilla kuorrutetun Sandiksen…

  • Ilkka

    Olispa kiva tietää, ketkä kaikki ovat tämän Soininvaaran älyttömän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet. Aloitteessa olevista “harakanvarpaista” kun ei oikein saa selvää enkä viitsi sitä viedä apteekkiin suomennettavaksi.

    Tulisipa julki kaikkien niiden nimet, joita ei ensi kunnallisvaaleissa tarvitse äänestää!

  • Ilkka, homma on helppoa. Äänestyskelpoisiksi ja kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat + vihreistä Outi Alanko-Kahiluoto.

  • Ohessa on Helsingin Sanomissa 5.10.2011 julkaistu mielipidekirjoitukseni:

    Santahamina on olennaisen tärkeä pääkaupungin puolustukselle

    ”Aloitteen laatijoiden tietämys pääkaupungin puolustamisesta on vanhentunutta.”

    Uusimmassa Santahamina-aloitteessa velvoitetaan Helsingin kaupunginjohto käynnistämään neuvottelut Santahaminan muuttamiseksi asuin- ja virkistysalueeksi. Asia, määräaika puolustusvoimien poistumiselle, tulisi päättää pikaisesti.

    Samankaltaiset esitykset ovat singahdelleet poliittisesta vasemmistosta vuosikymmenten ajan. Kyse on aina ollut puolustusvoimien häätämisestä pois Helsingistä. Viranomaiset ovat joutuneet selvittämään Santahaminan asemaa aina uudestaan. Sotilaallisesti seikat ovat pysyneet lähes muuttumattomina, mutta niidensijaan joulukuussa 2009 valtioneuvosto julisti Santahaminan valtakunnalliseksi arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
    Santahaminan sotilaallinen merkitys on kasvanut mahdollisissa alempiasteisissa kriiseissä. Pääkaupunki sijaitsee valtakunnan rajalta 25 kilometrin päässä.

    Meri- ja ilmapuolustukseen liittyvän ohjus- ja tutkapuolustuksen ja niiden johtamisjärjestelmien on oltava Helsingin alueelle sekä tuliasemat viestijärjestelmineen valmisteltuina. Valmiutta kohotettaessa tulenavauksen tulee valmiuslain velvoittamana tapahtua puolustusvoimien hallussa olevalta alueelta.

    Kaartin jääkärirykmentti vastaa Helsingin alueen puolustusvalmistelusta ja siihen liittyvien joukkojen tuottamisesta ja niihin sijoitettujen reserviläisyksiköiden kouluttamisesta. Rykmentti suojaa valtion ylimmän johdon ja johtaa taistelua pääkaupunkiseudulla eriasteisissa kriiseissä.

    Rykmentin koko varusmiestuotos ja henkilökunta on sijoitettu pääkaupunkiseudun puolustustehtäviin. Koulutus annetaan varusmiesjoukoille erikoiskoulutuskaudella ja kertausharjoituksissa itse kohteilla, kuten Helsingin maanalaisissa tiloissa. Paikallistuntemuksen oppiminen on ratkaisevaa. Rykmentin tehtävä poikkeaa kaikkien muiden joukkojen tehtävistä; valmiusyhtymät valmistautuvat sodankäyntiin koko Suomen alueella, Kaartin jääkärirykmentti pääkaupunkiseudulla.

    Aloitteentekijöiden on syytä myös esittää, mistä pääkaupunkiseudun alueelta lohkaistaan vastaava infra maa-alueineen sekä taistelu- ja kivääriampumaratoineen kohtuullisen etäisyyden päästä Helsingin keskustasta ja kuka kustannukset maksaa.

    Miten saareen, josta luonnonsuojelulain nojalla on pinta-alastaan 60 prosenttia lohkaistu natura- ja luonnonsuojelualueiksi, kyetään sijoittamaan 20 000 ihmisen kaupunginosa rakennuskulttuurilliseen ja arkeologiseen suojeluympäristöön, ensimmäisen luokan pohjavesiesiintymän päälle ja vajaan 150 hehtaarin alueelle?

    Jos vastauksena edellä esitettyyn on, että niistä ei tarvitse välittää, niin toki ratkaisuehdotuksen löytäminen helpottuu. Aloitteen laatijoiden tietämys Suomen pääkaupungin puolustamisesta on kuitenkin auttamattoman vanhentunutta.

    Jarmo Nieminen
    ye-everstiluutnantti evp.
    Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok)

  • Anu Suomela

    Pyssyjen pauketta rakastava upseeristo on järkyttynyt, kun Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistön mielestä Santahamina tulee ottaa asutuskäyttöön (HS 4.10.). En halua ottaa kantaa siihen, tuleeko alue asuttaa vai säilyttää ympäristönsuojelualueena. Kannanottoni liittyy pelkästään Santahaminan lisääntyvien ammuntojen aiheuttamaan kohtuuttomaan melurasitukseen ja ympäritön saastuttamiseen.

    Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (upseeri) paheksuu normaaliin demokraattiseen käytäntöön perustuvaa valtuuston aloitetta. Hän haluaa erityisesti säilyttää Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun, koska se on Itä-Helsingin ainoa korkeakoulu. Miksei laitos voisi olla nykyisellä paikallaan, mutta uuden asutuksen keskellä?

    Puolustusvoimat (upseerit) vastustaa aloitetta, koska toimintojen siirtäminen tulisi kalliiksi. Puolustusvoimilla on sisämaassa lakkautusuhan alaisia varuskuntia, joissa on riittävät maa-alueet ja rakennukset. Kustannus ei voi olla suuri suhteessa todellisiin ympäristövaurioihin, joita Santahamina nyt aiheuttaa ammunnoillaan.

    Santahaminaseuran puheenjohtajan (upseeri?) mielestä saarelle ei voi rakentaa, koska se on pohjavesialutta. Puolustusvoimat on oman ilmoituksensa ja Ely-keskuksen selvityksen mukaan kylvänyt viime vuosina saaren maaperään ja mereen noin 1,5 miljoonaa ammusta ja 1300 kiloa tulenkuvauspanoksia.

    Tämä toiminta on tapahtunut nimenomaan pohjavesialueella, jonka ympäristölaki yksiselitteisesti kieltää. Ammuksista liukenee luonnolle ja ihmiselle erittäin vaarallisia raskasmetalleja. Ne säilyvät ehkä satoja vuosia, eikä niitä voida kerätä pois merestä. Rahaa siis riittää mereen ja taivaalle räiskittäväksi. Miten tämän toiminnan voisi kääntää luonnon suojelemiseksi?

    Se että luonto on kyennyt monimuotoisuudessaan sopeutumaan tuohonkin saastutukseen, on hämmästyttävää. Mutta siitä ei voida Puolustusvoimille antaa ensimmäistäkään ansiota. Voidaan vain unelmoida millainen tuo saari olisi nyt, jos sinne ei olisi kylvetty lyijyä ja aiheutettu eläimille sietämätöntä melustressiä.

    Valtuustoaloitteen vastustajat eivät ehkä tiedä, että Santahaminan toiminta on laitonta, sille ei ole ympäristölupaa. Eikä sille voitaisi sellaista ilmeistesti myöntääkään edellä kerrotuista syistä.

    Ensisijaista on lopettaa sellaiset toiminnat, jotka rasittavat vakavasti sekä luontoa että ympärillä asuvia ihmisiä. Santahamina on vain noin 3×3 neliökilometrin kokoinen saari. Vesi kantaa ääntä estettä, joten pääkaupungin keskellä se ei nykyiseen toimintaan.

    Etenkin raskasase-ammuntojen impulssimelu saa naapureiden seinät tärisemään ja ikkunat helisemään. Melurasitus on Ely-keskuksen tilastojen mukaan moninkertaistunut vuodesta 2008.

    Kuluvan lokakuun aikana on vain viisi arkipäivää, ja kaksi lauantaita, joina asukkaiden kotirauhaa ei häiritä. Ammunnat kestävät Puolustusvoimien varoilmoitusten mukaan usein klo 8:sta klo 23:een. Tämän lisäksi poikkeusluvilla räiskitään yli puolena vuoden viikonlopuista. Niinä päivinä ja iltoina, jolloin Puolustusvoimat ei itse ammu, saaren valtaavat ampumaharrastajat.

    Monet Laajasalon lapset joutuvat kasvamaan terveyttä vaarantavan melurasituksen keskellä, lähimmät päiväkodit ovat vain kilometrin päässä ammunnoista. Myös ihmiset ovat osa luontoa, ja heitä – etenkin tulevaa sukupolvea, tulee suojella sekä ympäristömyrkyiltä että melulta.

    Upseeriston nautintaoikeutena Santahaminasta on tullut suomalainen datsha. Meren äärelle kutsutaan korkea-arvoisia vieraita saunomaan ja ihailemaan, millaisia sotatilan lavastuksia uusilla asehankinnoilla saadaan aikaan. Vieraanvaraisuus ja kohteliaisuus ovat toki hyveitä, mutta ensisijaisena kohteliaisuutena tulisi olla naapureiden kotirauha. Pääkaupunkia ei voida siirtää sisämaahan. Ammunnat voidaan.

    ANU SUOMELA
    Jollas

  • Kuten Anu toteat, upseerit ymmärtävät luonnonsuojelua erinomaisesti ja huolehtivat Santahaminan luonnon monimuotoistamisesta. Toivottavasti olet jo perehtynyt erinomaisen edistykselliseen Santahaminan maankäytön suunnitelmaan. Ohessa linkki asiaan:

    http://www.santahamina.fi/?p=1738

    Parhain terveisin
    Jarmo Nieminen
    Helsingin kaupunginvaltuutettu

  • Anu Suomela

    Jarmo. En siis todella ymmärrä mistä kävisi ilmi, että upseerit huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta. En siis niin kauan, kun pohjavesialuueelle ja mereen kylvetään nuo määrät lyijyä.

    Tuollaiset suunnitelmat voi kirjoitella, ja yrittää näyttäytyä luonnonsuojelijana. Totuus on kuitenkin tässä noin kilometrin päässä asuvalle ihan muuta.

    Luin varoilmoitukset, ja laskin, että Laajasalo / Hevossalmi / Jollas alueen asukkailla on lokakuussa 5 arkipäivää, jolloin mereen ja maastoon ei kylvetä myrkkyjä, ja häiritä asukkaiden kotirauhaa usein klo 8-23.

    Tänäänkin, siis sunnuntaina, ampumaharrastajat olivat taas kerran asialla.

    Esimerkkinä EIT:n ympäristöasioita koskevista päätöksistä:

    DEÉS v. Hungary (application no. 2345/06) 09.11.2010
    Hakija valitti siitä, että hän joutui kärsimään huomattavasta melusta, tärinästä ja saasteista, mikä johtui hänen asuinkadullaan olevasta raskaasta liikenteestä. Hän vetosi Artiklaan 8. Tuomioistuin totesi, että vaikka viranomaiset olivat ponnistelleet rajoittaakseen ja järjestääkseen uudelleen Mr Deesin asuinkadulla olevaa liikennettä, hän oli joutunut kestämään suoraa ja voimakasta häirintää, ja joutunut olemaan merkittävän pitkän ajan altistettuna voimakkaalle melulle. Tästä johtuen hän ei ollut voinut nauttia kodistaan ja yksityiselämästään, joten kyseessä oli Artikla 8:n loukkaus.

    Mileva and Others v. Bulgaria (application nos. 43449/02 and 21475/04) 25.11.2010
    Hakijat valittivat kärsivänsä voimakkaasta melusta, jonka aiheuttivat heidän asuntonsa seinänaapurina olevat toimisto, klubi jossa pelattiin elektroniikkapelejä sekä tietokoneklubi. Tuomioistuin totesi, että viranomaiset olivat olleet passiivisia hakijoiden valitusten suhteen. Jossain vaiheessa oli annettu kaksi kieltoa klubitoiminnan lopettamiseksi, mutta kieltoja ei koskaan pantu täytäntöön. Tämän seuraamuksena hakijat joutuivat yli neljä vuotta sietämään niin voimakasta melua ja häiriötä, että se vaikutti heidän yksityisyyteensä ja perhe-elämäänsä, joten kyseessä oli Artikla 8:n loukkaus.

    EIT:n käsitys on siis, että jatkuva raskas liikennemelu tai naapurihuoneistoissa neljä vuotta harjoitettu meluisa liiketoiminta loukkasivat hakijan oikeutta yksityisyyteen.

    Kysyä voi miten asia ratkaistaisiin, jos kyse on valittajan naapuritontilla liki sata vuotta harjoitetuista raskasase-ammunnoista kaikkine lisääntyvfine, äänekkäine lavastuksineen, kuten tulenkuvaukset, joilla halutaan saada aikaan illuusio aidosta sodan taistelutilanteesta? Täällä todella eletään keskellä sotatoimialuetta.

    Onko tällainen kohtuullista rauhan aikana keskellä pääkaupunkia ja lisäksi pohjavesialueella, jossa laki yksiselitteisesti kieltää tuollaisen toiminnan, eikä sille ole myöskiään viranomaisen myöntämää ympäristölupaa.

    Lisäksi tuollaisille harjoituksille armeijalta löytyy runsaasti tilaa alueilta, joissa veden pinta ei kanna melua laajoille alueille, ja joilla ei ole tiheää asutusta?

    Kyselin jo kertaallen, millainen Santahaminan luonto olisikaan, jos siellä ei olisi kaikkea tätä ympäristön myrkky- ja melusaastutusta.

  • SLL:n retkeläinen

    Kiitos SLL:lle, jonka järjestämä metsäkierros Santahaminaan 29.9. avasi silmät miten arvokkaasta luonto- ja ympäristökohteesta on kyse ja miten armeijan läsnäolo suojelee sen luontoa.

    Onko Helsingissä tonttipulaa? Jos tonttipulaa on sanotaan vaikkapa 30%, niin ratkaisuksi löytyy korottaa nyt rakennettavia rakennuksia 30%.

    Tämä myös tuleville kunnanvaltuutetuille pyyntönä. Jättäkää Santahamainat, Sipoon luontoarvot jne. tuleville sukupolville ja keskittykää oikeasti korkeiden kerrostalojen rakentamiseen Helsinkiin.

  • Anu Suomela

    SLL:n retkeläiselle

    Puolustusvoimat on oman ilmoituksensa ja Ely-keskuksen selvityksen mukaan kylvänyt viime vuosina saaren maaperään ja mereen noin 1,5 miljoonaa ammusta ja 1300 kiloa tulenkuvauspanoksia.

    Tämä toiminta on tapahtunut nimenomaan pohjavesialueella, jonka ympäristölaki yksiselitteisesti kieltää. Ammuksista liukenee luonnolle ja ihmiselle erittäin vaarallisia raskasmetalleja. Ne säilyvät ehkä satoja vuosia, eikä niitä voida kerätä pois merestä.

    Miten Suomen luonnonsuojeluliitto voi kääntää tällaisen lainvastaisen maaperän, meren ja pohjavesien saastuttamisen luonnon suojelemiseksi?

    Kiittelylläsi et edistä luonnon suojelua, vaan ihan jostain muusta on kyse. Siksi kirjoitat nimimerkin takaa.

    Oletko perehtynyt faktoihin siitä, miten Santahaminan pohjavesialuetta ja luontoa nyt saastutetaan raskasase-ammunnoilla, vai oletko lumoutunut pelkästään perhosista ja luontokuvista?

    Olet käynyt ohjatulla luontoretkellä ohjaajan varmistamana aikana, jolloin Santahaminassa ei varmasti ammuta raskailla singoilla, tai muulla järeällä kalustolla. Ja sinä olet ihastunut luontoon.

    Minä asun noin kilometrin päässä ampuma-alueista lahden toisella puolella. Kun räjäyttely alkaa minulla päivähoidossa oleva kääpiösanautseri ryntää piiloon pöydän alle. Ryömin sen perään ja yritän peittää korvat. Sen sydän hakkaa tuhatta ja sataa, ja koko pieni olento uikuttaa ja värisee kauhusta.

    En tiedä onko perhosilla kuuloaistimia, mutta äänen aiheuttamiin paineaaltoinin ne varmuudella reagoivat. Meillä ne aihauttavat talon rakenteiden ja ikkunoiden tärinää, astiat kaapissa yhtyvät kuoroon.

    Onko tämä luonnon suojelua, jos huomioon otetaan myös se, että ihminenkin on osa luontoa? Eikö meidän lastemme tule saada kasvaa mahdollisemman turvallisessa ympäristössä ilman kohtuutonta ympäristörasitetta?

    Ehdotan että Suomen luonnonsuojeluliitto ottaa koko asian vakavasti uudelleen harkintaan. Olette pahasti lentäneet lankaan, kun asetutte Santahaminan ja sen tukijoiden kannalle.

    Anu Suomela
    Jollas

    (noin kilometrin päässä Santahaminan meluterrorista, ja vain vettä välissä)

  • Timo Pönkänen

    Soininvaaran aloite on saanut paljon keskustelua aikaan, taas vaihteeksi. Se on sinänsä hyvä asia. Eipä ole paljon
    lisättävää Santahaminan luonnoarvojen säilyttämisen sekä sotilaskoulutuksen ja pääkaupungin puolustuksen puolesta puhujille.

    Ihmetyttää vain, että Soininvaaran aloite ei mielestäni oikein istu vihreiden tavoitteisiin.

    Timo Pönkänen
    SaSa

  • Ilkka

    Jotenkin tuntuu vaan niin hölmöltä, että ensin ihminen ostaa kämpän Jollaksesta täysin tietoisena siitä, että Santahaminan varuskunta sijaitseen ihan vieressä. Yleensä varuskunta-alueilla ammutaan. Ja sitten ammuntamelusta ryhdytään valittamaan. Se on maanpuolustuksen ääni, joka sieltä Sandiksesta kuuluu. Suomessa tulee aina olemaan armeija ja on pääasia, että se puhuu Suomea. Olen ”kapiaisen” kakara ja olen asunut Sandiksessa vuodesta 1951 vuoteen 1965 ja voin kertoa, että tuona aika Sandiksessa ammuttiin jopa tykeillä, joita ei tänä päivänä enää Sandiksessa käytetä….

    Itse asun lentomelualueella eikä minulla ole koskaan tullut pieneen mieleeni valittaa siitä, koska asuinpaikan valinta on täysin oma valintani, niin varmaan Jollaksessa ja Laajasalossa asuvillakin. Aiemmin asuin pienen (viisi vuotta) hetken pienessä tuppukylässä n. 70 km:n päässä Helsingistä ja sinne ei lentokoneet kuuluneet vaikka näkyivät. Tällä asuinalueella varmasti kuuluvat vaikkeivat edes näy….

    Hyvää syksyn jatkoa vaan ja eletään näiden tosiasioiden kanssa!

  • Anu Suomela

    Ilkka hyvä

    En epäile rehellisyyttäsi, mutta väittämäsi eivät perustu mihinkään tietoon.

    ”Jotenkin tuntuu vaan niin hölmöltä, että ensin ihminen ostaa kämpän Jollaksesta täysin tietoisena siitä, että Santahaminan varuskunta sijaitseen ihan vieressä. Yleensä varuskunta-alueilla ammutaan. Ja sitten ammuntamelusta ryhdytään valittamaan.”

    Muutimme tänne vuonna 1991. 20 vuotta sitten täällä ei ollut Santahaminan aiheuttamaa merkittävää ympäristön melurasitusta. Puolustusvoimilla ei ollut tuolloin nykyistä kalustoa ja varaa räiskiä maaperään ja mereen sellaista määrää ammuksia kuin nykyään.

    Melurasitus on Puolustusvoimien omienkin selvitysten mukaan markittävästi lisääntynyt vuodesta 2008.Samalla on lisääntynyt ympäristön maaperän ja meren saastuttaminen.

    Onko sinusta hölmöä, että kansalaiset protestoivat heidän henkilökohtaista kotirauhaansa loukkaavaa melurasitusta vastaan? Ja että he ovat huolissaan pohjavesien saastutamisesta,joka on fakta. Ja että huolen aiheena on lasten altistuminen kohtuuttomalle melurasitukselle päiväkodeissa ja kouluissa?

    Anu Suomela

  • Jarmo Nieminen

    Anu, kirjoituksesi on yhtä virheellinen kuin aiemminkin. Santahaminasa ammuttiin 1990-luvun alussa raskailla kranaatinheittimillä, kevyillä kertasingoilla ja ilmatorjuntakonekivääreillä. Nyt kyseisillä aseilla ei ole Sandiksessa ammuttu enää vuosiin. Sama koskee 1990-luvun alussa suosittuja 1 000 gramman tulenkuvauspanoksia, nythän suurin panos on 200 grammaa. Viimeiseen 20 vuoteen kaartinjääkäreille ei ole tullut uusia raskaita asejärjestelmiä käyttöön paitsi kranaaattikonekiväärien korvaaminen venäläisistä amerikkalaisiin aseisiin.

    Jarmo Nieminen

Kommentoi

 

 

 

Voit käyttää näitä HTML-elementtejä

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>