Paul Segersvärdin terveiset

Iloinen perhetapahtuma Santahaminassa:

Petolintututkija Tapio Solonen rengasti tänään (19.6) kanahaukkapoikueen Likolammen maastosta. Uljaaseen pesämäntyyn kapusi Solosen luottoavustaja, kiipeilyharrastaja Matti Hyhkö.

Kanahaukan pesintä pääkaupunkiseudulla on Solosen mukaan onnistunut tänä keväänä hyvin. Neljän poikasen pesiä on kuitenkin ollut vain kaksi ennen Likolammen pesää. Kuoriutumisesta eriaikaisuudesta johtuva ikäero tuottaa vielä tässä vaiheessa melkoisia painoeroja. Likolammen naaraspoikaset painoivat 790g ja 640g, koiraat 615g ja 580g. Petolinnuilla naaras on yleensä koirasta suurempi.

Kanahaukka oli aikaisemmin maaseutuympäristön vanhojen kuusikoiden arka pesimälintu. 2000-luvun alussa kanahaukka alkoi pesiä myös taajamissa. Santahaminan pesinnät ovat osa biologista urbanismia, jossa kanahaukan on asettunut pesimään pääkaupunkiseudulle. Jarmo Nieminen löysi Santahaminan korvesta ensimmäisen kanahaukan poikaspesän 2010. Siitä lähtien kanahaukka on pesinyt Santahaminassa säännöllisesti.

Paul Segersvärd

VUOSIKOKOUS 28.2.2023 PÖYTÄKIRJA

Aika: 28.2.2023 klo 18.00
Paikka: Sotilaskodin neuvotteluhuone

1. KOKOUKSEN AVAUS
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18:00 ja toivotti läsnäolijat
tervetulleiksi paikalle.

2. KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA
Puheenjohtajaksi valittiin Petri Jokinen. Petri Jokinen kiitti luottamuksesta.

3. KOKOUKSEN SIHTEERIN, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN (2) JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN (2) VALINTA
Sihteeriksi valittiin Markku Virtanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Antti Nummela ja Milla Jokinen.

4. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
Kokous on kutsuttu koolle Petri Jokisen lähettämällä kokouskutsulla yhdistysavaimella 10.02.2023. Näin ollen kokous on kutsuttu koolle sääntöjen mukaisesti ja on päätösvaltainen. Kokouskutsu on toimitettu lisäksi Santahamina seuran internet-sivustolle.

5. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN
Esityslista (liite 1) hyväksyttiin työjärjestykseksi.

6. KERTOMUS VUODEN 2022 TOIMINNASTA
Toimintakertomus on tulostettu osallistujille perehdyttäväksi. Puheenjohtaja avasi keskustelun vuoden 2022 toimintakertomuksesta (liite 1), joka hyväksyttiin huomautuksitta.

7. VUODEN 2022 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINNANTARKASTAJIEN LAUSUNTO
Rahastonhoitaja Markku Virtanen esitteli viime vuoden tilinpäätöksen (liite 2), joka hyväksyttiin lyhyellä keskustelulla. Kokous vahvisti tilinpäätöksen.

Rahastonhoitaja esitteli toiminnantarkastajan kertomuksen (liite 3), jossa esitettiin tili- ja vastuuvapauden myöntämistä.

8. TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN
Vuoden 2022 hallitus sai jäädä paikalle asian käsittelyn ajaksi.

Kokous vahvisti tilinpäätöksen.

Kokous myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

9. SUUNNITELMA VUODEN 2023 TOIMINNASTA
Toimintasuunnitelma on tulostettu osallistujille perehdyttäväksi. Puheenjohtaja avasi keskustelun vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta (liite 4), joka hyväksyttiin huomautuksitta.

10. JÄSENMAKSUN PÄÄTTÄMINEN VUODELLE 2023
Päätettiin pitää jäsenmaksu ennallaan. (10€/hlö/vuosi, yli 16 vuotiailta) Perintä ajankohdaksi määritettiin 15.4. Jäsenmaksut toimitetaan puheenjohtajan toimesta Yhdistysavaimella. Liitteeksi jäsenkirje sisältäen toimintasuunnitelman.

11. VUODEN 2023 TULO- JA MENOARVIOESITYS
Tulo- ja menoarvioesitys on lähetetty osallistujille sähköpostilla etukäteen perehdyttäväksi. Puheenjohtaja avasi keskustelun vuoden 2023 tulo- ja menoarvioesityksestä (liite 4), joka hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

12. YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA VUODELLE 2023
Puheenjohtajaksi valittiin Petri Jokinen. Petri Jokinen kiitti luottamuksesta.

13. YHDISTYKSEN HALLITUKSEN VALINTA VUODELLE 2023
Petri Jokinen
Antti Nummela
Arja Perimäki
Eero Varvi
Jari-Matti Pulkkinen
Vesa Keinonen
Markku Virtanen
Jaana Gran
Ossi Suominen

14. TOIMINNANTARKASTAJIEN VALINTA VUODELLE 2023
Mika Uosukainen valittiin toiminnan tarkastajaksi. Varatoiminnantarkastajaksi valittiin Tapani Saari.

15. SÄÄNTÖMUUTOSASIA
Vuosikokous 2022 valtuutti hallituksen aloittamaan työn yhdistyksen sääntöjen päivittämiseksi. Vuosikokous hyväksyi äänestyksessään sääntömuutokset. Uudet säännöt liitteessä (liite 5) Hallitus valtuutti puheenjohtajan toimittamaan uudet säännöt Patentti ja rekisterihallitukseen hyväksyttäväksi.

16. MUUT ASIAT

17. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Puheenjohtaja kiitti aktiivisesta osallistumisesta kokoukseen. Puheenjohtaja päätti kokouksen 18:22

Puheenjohtaja
Petri Jokinen
Sihteeri
Markku Virtanen
Pöytäkirjan tarkastaja
Antti Nummela

Pöytäkirjan tarkastaja
Milla Jokinen

Santahaminan 4.3. talvilintulaskennan tuloksia

Talvilintulaskentojen kevätlaskennat alkoivat Santahaminassa talvesta 1966/67. Kevätlaskenta on Santahaminassa jäänyt väliin 2000-luvulla vain kolme kertaa. Sääennuste vaikutti laskentaa edeltävänä iltana kurjalta, joten päätimme peruuttaa laskennan. Lauantaiaamu valkeni kuitenkin säältään vähintään kohtuullisena, joten pikaisen koollekutsun jälkeen lähdimme matkaan. Vallinnut pohjoistuuli ei juuri osu häiritsevästi reitille. Laskennalle tärkeä näkyvyys oli Leipurinnimessä kohtalainen, eteläkärjessä hyvä, ja laskenta onnistui hienosti.

Kevätlaskennan lintulajimäärä 32 on 2000-luvun viidenneksi paras. Havaittujen lintujen kokonaislukumäärään (1005 yks) vaikuttaa suuresti vesilintujen osuus, joita nyt laskettiin n 740 yks/7 lajia.

Sinisorsa 230 yks. sivuaa aikaisempaa ennätystä, joka on viime keväältä. Nyt 4 Hevossalmen sulassa, loput Katajanokalla jään reunassa.

Telkkä 133 Telkkä ilmaantui kevätlaskentoihin vasta keväällä -93. Keväästä 2007 telkkä on havaittu lähes joka kevätlaskennassa. Tämä on ilmeinen seuraus talvien leudontumisesta ja keväiden aikaistumisesta. Haahka-muuttolintuselaimen (https://haahka.halias.fi) mukaan telkän kevätmuutto on aikaistunut n. 11 vrk (aineisto 1977-2017). Nyt laskettu 133 on reitin toiseksi paras lukema.

Isokoskelo 179. Tämä on uusi kevätlaskennan ennätys. Aikaisempi enkka 136 oli keväältä -22.

Tuulihaukka 1. Suomenlinnassa - Kuninkaansaaressa tammikuusta lähtien talvehtinut tuulihaukka saatiin kaukoputken avulla uutena lajina kevätreitille.

Mustarastas 9 yks. Joululaskennassa mustarastaita laskettiin 13. Mustarastas lienee selvinnyt talvesta aika mukavasti.

Talitiainen 80 ja sinitiainen 42 ovat melko tavanomaisia määriä Santahaminan kevätlaskennassa 2000-luvun aikana.

Hippiäinen 14 on uusi kevätlaskennan ennätys. Talvi on ilmeisesti ollut hippiäisen talvehtimiselle sopiva. Vai voisiko tässä jo näkyä kevätmuuton vaikutus? Ollessani varusmiespalveluksessa Isosaaressa talvella 76/77 ensimmäinen hippiäinen ilmestyi 10.3.1977 saareen leudon sääjakson myötä.

Santahaminan vanhojen männiköiden erikoisuus isokäpylintu 8. Tämä on uusi kevätkierroksen ennätys. Keväällä -21 havaittiin 6 yks.

Nisäkkäistä saukko nähtiin Suurlahdella, orava taajamassa.

Santahaminan kaikkien kevätlaskentojen tuloksia voi tarkastella linkistä:

https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=routes&route=MNP.82&season=spring

Paul Segersvärd

Arvoisa Santahamina seuran jäsen

Santahamina seura toteuttaa vuosikokouksen 2023 Santahaminassa 28.02.2023. klo 18:00 alkaen.

Osallistujien on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään 21.2. klo 18:00 mennessä osoitteeseen joksapetteri@gmail.com (puheenjohtaja Petri Jokinen) Ilmoituksessa on oltava henkilön koko nimi, syntymäaika sekä mahdollinen ajoneuvon rekisterinumero. Nämä tiedot toimitetaan keskitetysti Santahaminan lupapalveluihin.

Kokoukseen osallistuva henkilöstö kokoontuu Santahaminan portilla klo 17:45, josta isäntä johdattaa joukon kokouspaikalle. Kokouksen jälkeen isäntä johdattaa henkilöstön takaisin porttien ulkopuolelle. Tilaisuudessa ei ole mahdollista lähteä kiertelemään saarta tms.

Turvallisuustason nostosta (Luokka Bravo) johtuen, jokaisen henkilön on oltava suomen kansalaisia ja mukana kokouksessa on oltava joko poliisin myöntämä ajokortti (1990 jälkeen myönnetty), kuvallinen henkilötodistus tai voimassa oleva passi.

Vuosikokouksen kutsu ja esityslista:

Vuosikokous 28.2.2023 klo 18:00 Paikka: Santahamina

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan valinta
3. Kokouksen sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien(2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5. Esityslistan hyväksyminen
6. Kertomus vuoden 2022 toiminnasta
7. Vuoden 2022 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
8. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen
9. Suunnitelma vuoden 2023 toiminnasta
10. Jäsenmaksun päättäminen
11. Vuoden 2023 tulo- ja menoarvioesitys
12. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta
13. Yhdistyksen hallituksen valinta vuodelle 2023

14. Toiminnantarkastaja vuodelle 2023

15. Sääntömuutosesitys (Seuran säännöt päivitetään 2020 luvun tarpeita)
16. Muut asiat
17. Kokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Terveisin: Santahamina seuran hallitus

Yllä:

Pitkätukka. Ville Rusama on opettanut ammattisotilaiden lapsia kymmenen vuoden ajan.

Kuva: Otto Rantanen

3.2.2023 16.11

Reportaasi: Kasvun paikka

TEKSTI: OTTO RANTANEN KUVAT: OTTO RANTANEN

Helsingin edustalla on suljettu saari, jolla voi suorittaa päiväkodin, alakoulun, varusmiespalveluksen, yliopiston ja työuran. Santahaminassa kasvaneille siviileille pyssyjen pauke on arkipäivää.Sodan jälkeen asuntopula Santahaminassa oli huutava, Jarmo Salminen haluaa painottaa.

Sodan kokeneelle kantahenkilökunnalle syntyivät suuret ikäluokat, ja saari vilisi lapsia.
Salminen asui elämänsä 14 ensimmäistä vuotta varuskuntasaarella isänsä sotilasmestarityön takia. Vuonna 1956 perhe muutti saarella puutalosta uuteen kerrostaloon. Viisi henkeä alle kuudenkymmenen neliön kaksiossa.

– Tulee mieleen joku sisämaan tehdaspaikkakunta ja sen tiivis yhteisö, hän luonnehtii.

Santahaminan sotilaskodissa lapsuuttaan muisteleva Salminen on nykyään Santahaminan Saarenpoikien puheenjohtaja. Yhdistys hyväksyy jäsenikseen ihmisiä, joilla on tai on ollut siteitä Santahaminaan. Pääosa vajaan kolmensadan hengen jäsenistöstä on asunut saarella lapsena ennen 1960-lukua.

Tammikuun puolivälissä sotilaskodin ikkunalautoja koristavat vielä adventtikyntteliköt. Asiakkaita ei tähän aikaan päivästä ole montaa. Salminen kertoo käyvänsä saarella lähes viikottain hoitamassa yhdistyksen asioita. Paikka on jättänyt jälkensä.

– Mutta ennen kuin yhdistys perustettiin uudestaan 90-luvulla, olin kaksikymmentä vuotta käymättä täällä.

Isän eläköityminen pakotti perheen muuttamaan muualle. Vuokra-asunnoissa saa asua, jos työskentelee Puolustushallinnolla. Sen takia Santahaminan kaupunginosan kuolleisuus on useimpina vuosina nolla. Vanhuksia ei ole.

Villit vuodet

Menneinä aikoina tunnelma oli erilainen kuin nykyään. Saarella oli muun muassa kauppoja, baari, kaksi siviileille avointa aktiivista elokuvateatteria sekä postikonttori.

Ihmiset asuivat kesiä lautahökkeleissä saaren reunoilla. Kiellettyjä alueita, kuten erikseen rajattua ampuma-aluetta, ei ollut. Salminen muistaa keskellä saarta Saharan hiekka-alueella pidetyt tykistöammunnat.

Nykyään ainoa kauppa on sotilaskoti. Laivayhteyttä mantereelle ei enää ole, vaan vuonna 1959 avattu bussiyhteys hoitaa sen virkaa. Saharassa räjähtelevät enää korkeintaan rynnäkkökiväärien paukkupanokset. Kukaan, edes varusmiehet, eivät saa mennä omin päin ampuma-alueelle.

Portein suljettu sotilasyhteisö tuntui turvalliselta kasvualustalta. Lapset liikkuivat missä liikkuivat ja avaimet jätettiin ulko-oveen. Sanapari onnellinen lapsuus tulee Salmiselle useasti mieleen. Kun oli elänyt lintukodossa, maailmasta ei osannut ajatella pahaa ennen teinivuosia.

– Leipomossa leivottiin sotkun munkkeja. Me pikkupojat roikuimme hevoskärryissä, joilla varusmiehet kuljettivat munkkilastia, ja kinusimme syötävää, Salminen muistelee ja haukkaa munkistaan.

Yhteisö oli tiivis, ja kun kaikki tunsivat kaikki, lasten kielletyistä leikeistä jäi myös helposti kiinni.

– Kerran varastettiin sellaisia ananasrenkaan näköisiä ruutipanoksia. Se kapteeni näki meidät, ja vaikka ehdittiin juosta karkuun, oli kotona vihainen isä vastassa.

Silloisen Santahaminan kansakoulun lapsikatras jakautui Salmisen arvion mukaan puoliksi, kun kyse oli suhtautumisesta varusmiespalvelukseen saarella. Hän itse suoritti velvollisuutensa Lappeenrannassa Karjalan tykistörykmentissä.

– Minä ajattelin, että olen tarpeeksi kolttosia tehnyt jo täällä.Saari luonnontilassa

Loskaa pihalla.

Viemärit eivät vedä sulamisvesiä. Muutaman minuutin kävelymatkan päässä sotilaskodista sijaitsee keltaisia kerrostaloja, juuri niitä, joihin Salmisen perhe aikoinaan muutti.

Jos saarelle tulee Hevossalmen sillan suunnasta, kerrostalot ovat ensimmäisiä rakennuksia vuonna 2015 valmistuneen Santahamina-talon jälkeen. Muista suunnista jalan saarelle saapuminen ei ole tosin mahdollistakaan.

Santahamina-talo on osa Maanpuolustuskorkeakoulua, joka on saaren oma yliopisto. Se täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juuri nyt kadetit eli upseeriopiskelijat ovat Vuosangan taisteluharjoituksessa, eikä heitä siksi näy.

Sinapinväristen kerrostalojen pihoilla seisoo Puolustusvoimien vihreitä polkupyöriä, lasten rattikelkkoja sekä pieniä ja värikkäitä lastenpyöriä sulassa sovussa. Yhden lastenpyörän satula kasvaa jäkälää.

Salmisen entisen kodin naapuritalon ala-aulassa on hämärää. Seinään on kiinnitetty messinkinen laatta, jossa on runo. Se kertoo laivalla matkustavasta soturista. "Saari saisi kelvata talvipaikaksi / sillä riite valloitti jo rantamatalikoita", siinä tarinoidaan.

Ilmoitustaulu on kuin minkä tahansa muun taloyhtiön. Vaara-alueista tai räjähteistä ei ole mainintaakaan. Mustavalkotuloste ilmoittaa Santahaminan Saarenpoikien sytyttävän juhannuskokon kesällä 2022. Hissiä ei ole.

50-lukulaisessa porraskäytävässä asuntonsa oven avaa Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. WWF:n sisävesivastaavalla on etätyöpäivä, ja tähän väliin ehtii näyttää sotilaspoliisien vartioiman asuinalueen asuntoa.

Olohuoneen seinän peittää valkoinen Lundia-kirjahylly. Kirjat ovat värijärjestyksessä.

– Se Santahamina-talon ilmastointihurina toi muuten jännästi kaupungin äänet saarelle, hän huomauttaa.

Miten uudet asukkaat perehdytetään alueeseen? Jyrkänkallio-Mikkola kertoo saaneensa jonkinlaisen kartan, mutta opiskeluaikoinaan hän kolusi silti koko saaren läpi tehdessään kasviota ja harrastaessaan luontokuvausta. Biologian maisteri väitteli itsensä lopulta tohtoriksi maantieteessä. Siksikin luonnoltaan erityislaatuinen saari on rakas paikka.

– Ei tällaista paikkaa vain ole muualla, tämä on luontoarvoltaan valtava aarreaitta. Saari on sen verran iso, että on hirveä määrä erilaisia biotooppeja, joista suhteellisen moni on luonnontilassa, hän selittää innoissaan ja harmittelee perään entisiä Puolustusvoimien saaria, jotka on avattu yleisölle.

Perhe on asunut samassa reilun kuudenkymmenen neliön kolmiossaan nyt kahdeksantoista vuotta. Asunto on peruskorjattu juuri ennen muuttoa, mutta sen tunnistaa aikakautensa edustajaksi jo selkeän huonejakonsa perusteella.

Jyrkänkallio-Mikkolan mies on yleisesikuntaupseeri puolustusministeriössä ja 15-vuotias tytär oppilas yläkoulussa, ensimmäisessä opinahjossaan Santahaminan ulkopuolella.

– Teimme diilin, että me emme muuta mieheni työn perässä. Ajattelen, että asutaan täällä siihen asti että hän jää eläkkeelle.

Santahaminan vuokra-asunnoista saa vuokrasubventiota eli vuokranalennusta neljän ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen vuokra on Helsingin keskitasoa.

Subvention ja sotilaiden usein vaihtuvien työtehtävien takia alueen asukkaiden vaihtuvuus on suurta. Tässä talossa on yksi asukas, joka on ollut saarella Jyrkänkallio-Mikkolan perhettä pidempään. Vaihtuvuudella Jyrkänkallio-Mikkola selittää myös jäkälän lastenpyörän satulassa. Kun ihmiset lähtevät, tavarat jäävät.

Tilastojen oikku

Lapsen kasvattaminen saarella on ollut Jyrkänkallio-Mikkolan mielestä ihanaa. Turvallisuus on tapissa, ja neljävuotiaan lapsen on voinut laittaa ulos yksin leikkimään. Päiväkodin lopusta lähtien lapsi on voinut kävellä lyhyen koulumatkansa itse.

Mutta alakouluun ei saa automaattisesti paikkaa vaikka asuisi saarella. Sen lisäksi siellä on oppilaina lapsia, jotka ylittävät sillan joka aamu muualta tullessaan.

– Ja se on hyvä. Helsinki on monikulttuurinen, ja on tärkeä osa lapsen opetusta, että sen näkee ympärillään. Muuten se koulu olisi aivan keinotekoinen kupla, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo ja katsoo keittiön ikkunasta pilkottavaa valkoista koulurakennusta.

Hän viittaa kommentillaan tilastoihin. Saman työnantajan leivissä työskentelevät ihmiset ja pieni asukasmäärä – vajaa neljäsataa – nostavat esiin mielenkiintoisia lukuja.

Santahamina on Helsingin hyvätuloisempien kaupunginosien joukossa ohi monen perinteisesti varakkaaksi mielletyn alueen. Ihan vain siksi, että lähes kaikki saaren asukkaat ovat tarpeeksi hyväpalkkaisissa töissä tilastoa ajatellen, Jyrkänkallio-Mikkola selittää.

Äänestyskäyttäytyminenkin poikkeaa muusta Helsingistä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestysprosentti oli saarella lähes kaksi kertaa suurempi kuin Helsingissä keskimäärin. Vihreät taas jäivät puoleen Helsingin vaalipiirin yleistuloksesta.

Lisäksi Santahaminan hedelmällisyysluku on 2,43 lasta naista kohden, kun muualla pääkaupungissa se on 1,25.

Tällä hetkellä saaresta tekee eriskummallisen myös Puolustusvoimien nostettu turvallisuustaso. Työmatkoilta lentokentältä tullessaan Jyrkänkallio-Mikkola joutuu valitsemaan taksikuskinsa sen mukaan, onko tämä Suomen kansalainen. Muuten ei pääse portista läpi, ja yölennolta on tultava kotiin loppumatka kävellen.

– Kansalaisuuden kysyminen on vähän kiusallista, en haluaisi sellaista tehdä.

Kun perheen tytär tuo ystäviään kylään, teinit joutuvat kantamaan passeja mukanaan. Ensimmäisellä kerralla sotilaspukuinen porttivahti on jännittävä tilanne, Jyrkänkallio-Mikkola arvelee.

Hänen tyttärellään on myös virolainen ystävä, jonka kyläilystä on nykyään ilmoitettava erikseen etukäteen.

– Mutta se kuuluu tähän. Sitä vain vähän kyseenalaistaa, että mitä se 15-vuotias Viron kansalainen voisi täällä tehdä, hän naurahtaa.

Tavallinen koulu epätavallisessa ympäristössä

Jyrkänkallio-Mikkolankin tytärtä opettanut Ville Rusama kulkee kymmenen vuoden kokemuksella pitkin pienen alakoulun tiloja. Ahtaat käytävät ovat valmistuneet vuonna 1929.

Seinille on kiinnitetty Älä roskaa luontoa -piirustuksia ja sinisistä ja valkoisista paperilumihiutaleista askarreltuja Suomen lippuja.

Perjantaisin ei ole kielten tunteja, joten hiljainen tila löytyy kieliluokasta. Ikkuna on muutaman metrin päässä saaren päätiestä, jota bussi numero 86 huristaa, ja jota pitkin varusmiehet kulkevat. Vararehtori Rusama istahtaa pulpetille.

– Kun tulin työhaastatteluun tänne, ajattelin ettei sotilassaarelle oteta tällaista pitkätukkaa töihin. Mutta sitten pitkähiuksinen rehtori Aarne Cederberg tuli portille päästämään minut sisään, ja ikkunan rullauduttua alas autoradiosta kuului Guns N' Rosesin Paradise City, Rusama kertoo huvittuneena.

Koulu on aivan tavallinen alakoulu, yhtä lailla kuin saaren partiolippukunta Saharan sissit on aivan tavallinen lippukunta. Ympäröivät asiat ovat niitä vähän harvinaisempia. Kaikki koulut eivät ole Helsingin vartioston ja kokonaisen Puolustusvoimien joukko-osaston välissä.

Rusama kertoo, että aluksi kulkuluvan näyttäminen, ohi marssivat sotilaat ja suuret panssaroidut ajoneuvot tuntuivat hänestä eksoottisilta, mutta niihin on tottunut.

Lapsissa sai aikaan kovan huudon tunnettu tubettaja, joka marssi varusmiehenä muodon seassa koulun ohi joitakin vuosia sitten. Sotilaat sen sijaan eivät ihmetytä, sillä monen vanhemmat esiintyvät samoissa maastopuvuissa työpäiviensä aikana.

Rusaman mukaan ampumaradoilta kantautuviin ääniinkin tottuu.

– Pienimmät lapset saattavat hätääntyä, kun ensimmäisen kerran kuulevat isomman pamauksen, mutta sitten kerrotaan että sotilaat ne siellä vain harjoittelevat.

Koulu on pieni, noin sadan oppilaan, joten rehtoritkin pitävät oppitunteja. Rusama on huomannut, että Santahaminan lapset tietävät esimerkiksi nykyisestä Ukrainassa käytävästä sodasta paljon, todennäköisesti enemmän kuin muut ikäisensä.

– Ja se on mielenkiintoista, että täällä lapset leikkivät sotaleikkejä ja tappelemista paljon vähemmän kuin muualla, missä olen ollut opettajana, Rusama miettii.Kasvu jatkuu

Kun välitunti on ohi, viidesluokkalaiset asettuvat omaan luokkaansa. Valtaosa tästä ryhmästä on Santahaminan ulkopuolella asuvia. He kertovat jokapäiväisistä kohtaamisistaan varusmiessotilaspoliisien kanssa portilla.

– Ne kyselee jotain rehtorin nimeä ja koulun väriä. Sanon tahallaan että sininen, yksi lapsista kertoo.

Ajoneuvoja ajaville varusmiehille lapset sen sijaan kertovat huutelevansa iloisesti ja pyytävänsä käsimerkein heitä tööttäämään. Valkoista lauta-aitaa vasten on hyvä keikkua ja katsella ohikulkijoita.

Eräs saarella asuva lapsi kertoo kulkevansa metsissä, sillä sieltä löytyy esimerkiksi hylsyjä. Toinen ihmettelee kysymystä tutkimusretkistä. Eihän sellaisia tarvitse tehdä, kun saari on jo tuttu.

Koulu jää taakse, sillä seuraavaksi Rusama katsoo oppilaiden kanssa Lasten uutiset ja sitten keskustellaan ajankohtaisista aiheista.

Koulun – saman jota Jarmo Salminen aikoinaan kävi – pihalla seisoo hiljaisena suuria, kilpikaarnaisia mäntyjä.

Talvisodan ensimmäisinä päivinä koulun pihaa pommitettiin. Sirpaleita lensi näihin mäntyihin. Ne ovat kuitenkin jatkaneet kasvamista.

Santahaminan suljetulle saarelle syntyy vuodessa kymmenisen lasta. Keskimäärin siis yksi noin kolmenkymmenen seitsemän päivän välein.

Ehkä tänään on juuri se päivä.

Juttua varten on haastateltu myös Santahamina-seuran puheenjohtaja Petri Jokista ja varapuheenjohtaja Jari-Matti Pulkkista.

Alla: Työsuhdeasunto. Jenny Jyrkänkallio-Mikkola asuu perheineen talossa, jonka vuokra-asuntoja voivat hakea vain Puolustushallinnolla töissä olevat.

Kuva: Otto Rantanen

Talvilintulaskentaa Santahaminassa

Paul Segersvärdin terveiset Tringasta Santahaminalaisille.

Santahaminan talvilintulaskennan syyskierroksen tulokset

Talvilintulaskennan ensimmäinen kierros, nk. syyslaskenta on tehty Santahaminassa syksystä 1986 lähtien yht. 35 kertaa. 5.11.22 laskennan suorittivat Paul Segersvärd ja Taavi Sulander klo 07.50-15.30. Nyt nähtiin 38 lajia ja 706 lintua. Lajimäärä jäi alle reitin mediaanin (42). Lintujen mediaani syyskierroksella on 796 yksilöä.

Sääolosuhteet lintulaskennalle olivat hyvät, joskin kohtalainen-navakka kaakkoistuuli (7m/s) ja lämpöväreily haittasivat kiikarointia merelle.

Kyhmyjoutsen 45. Tämä on reitin kolmanneksi paras syysmäärä . Kyhmäri on nähty syyslaskennassa syksystä 1992 lähtien lähes joka vuosi. Parhaat luvut 86 yks/syksy 2019 ja 51yks/syksy 2020.

Tukkasotka 61. Tämä on reitin uusi syysennätys! Syksyllä 2018 laskettiin 31 yks, syksyllä 2011 27 yks.

Lapasotka 2. Harvalukuinen lapasotka on nähty syyslaskennassa lähes vuosittain vasta syksystä 2016 lähtien. Ennätys on 7 syksyltä 2020 ja 5 syksyltä -99.

Silkkiuikku 2. Silkkiuikku on havaittu harvakseltaan syyslaskennassa. Edellisen kerran silkkiuikku nähtiin syksyllä 2019 (2) ja syksyllä 2015 (1).

Merimetso 32 on reitin uusi syysennätys. Edellinen on 28 syksyltä 2019.

Harmaahaikara 7. Harmaahaikara on nähty syyslaskennassa vasta syksystä 2001 lähtien. Reitin syysennätys on 19 syksyltä 2020.

Lehtokurppa 1. Lehtokurppa nähtiin ensimmäisen kerran vasta syksyllä 2008. Tämän jälkeen lehtokurppa on nähty nyt 4 kertaa, kerran 2 yks. Laji on leutojen syksyjen harvinainen onnenkantamoinen.

Pikkukajava 1 1-kv. Tämä harvinainen merilintu oli n. 10:30 hienosti paikallisena Suurlahdella, josta se jatkoi slänteen. Sama linnun nähtiin saaren eteläkärjessä. Tämä on syyslaskennan kolmas pikkukajava: syksyllä 1996 peräti 2 yks, syksy 2011 1 yks.

Harmaapäätikka 1. Ensimmäinen harmaapäätikka nähtiin laskennassa vasta syksyllä 2006. Lajista on nyt yhteensä 7 syyslaskentahavaintoa, näistä 4 viimeisten viiden vuoden aikana. Harmaapäätikka on runsastunut Suomessa.

Käpytikka 19. Syyslaskentojen mediaani on 7 yks, joten käpytikalla lienee ollut hyvä kesä. Syyslaskennan ennätys on peräti 73 syksyltä 1993.

Tilhi (0) ja räkättirastas (3) ovat kateissa. Pihlajanmarjat on jo syöty, ja linnut ovat jatkaneet muuttoa.

Mustarastas 15 yks (reitin mediaani 20). Mustarastaat löytävät vielä syötävää metsästä, joten niiden määrä kasvanee talven lähestyessä.

Sinitiainen 45 ja talitiainen 76 ovat tavanomaisia syyslaskennan tuloksia.

Hömötiainen 4. Taantunut hömötiainen nähtiin laskennassa edellisen kerran syksyllä 2017, silloin 3 yks. Reitin ennätys 44 yks on jo syksyltä 1987.

Puukiipijä 3 on syyslaskennan pienin määrä. Reitin mediaani on 8 yksilöä. Mielenkiintoista nähdä, kasvaako luku vuodenvaihteen laskennassa.

Korppi 6. Syyslaskennassa on kahdesti nähty 7 korppia.

Varpunen 0. Varpunen nähtiin Santahaminan syyslaskennassa säännöllisesti syksyyn 2003 asti. Viimeisen kerran varpunen osui reitille syksyllä 2011, silloinkin vain 1 yks. Varpunen kuitenkin pesii Santahaminassa vielä ainakin yhden parin voimin kasarmissa lähellä sotilaskotia.

Vihervarpunen 127 on reitin viidenneksi paras määrä. Ennätys 236 on syksyltä 2019.

Nisäkkäistä laskentareitille osui 1 harmaahylje.

Santahaminan syyslaskentojen kaikki tulokset löytyvät Laji.fi –sivustolta:

https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=routes&route=MNP.82&season=fall

Paul Segersvärd

Ps. Tämä yksilö on kuvattu eteläkärjessä lokakuussa. Sillä on vielä käpytikan poikaspukuun kuuluvia punaisia höyheniä päälaella. Punainen väri häviää viimeistään talven koittaessa. Kuva: Paul Segersvärdin luvalla.

Kiertokävelyt jatkuvat 1.9.2022 jälkeen. Vierailijalla on oltava KAIKISSA TILANTEISSA mukana voimassa oleva passi, kuvallinen henkilötodistus tai ajokortti. Turvallisuustasosta johtuen, osastolla on oltava aina myös jälkipään johtaja. Tämä tuplaa veloitettavan hinnan. Kiertokävelyreitti on vakioitu eikä sitä voi muuttaa. Kesto 2h 30min.

Tuotto menee lyhentämättömänä seuralle ja sitä käytetään mm. Santahaminan ala-asteen stipendeihin.

Saarelle tulijoista tarvitaan nimi, syntymäaika ja ajoneuvon rekisterinumero. Lisäksi vierailijan on oltava Suomen kansalainen (Everybody who visit in Santahamina has to be finnish citizen). Isäntänä toimii tuolloin opas.

SANTAHAMINA SEURAN VUOSIKOKOUS 2022

Koronarajoituksista johtuen, Santahamina seura toteuttaa vuosikokouksen 2022 Teams kokouspalvelulla 17.02.2022.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

Hallitus kokoontuu Santahaminan Upseerikerholle. Muulle jäsenistölle annetaan mahdollisuus osallistua kokoukseen Teams-sovelluksen kautta. Osallistuminen onnistuu pöytätietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella etänä.

Osallistujien on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään 15.2. klo 18:00 mennessä ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa osoitteeseen joksapetteri@gmail.com (puheenjohtaja Petri Jokinen) Teille lähetetään linkki kokoukseen 17.2.2022 klo 17:00.

Vuosikokouksen kutsu ja esityslista:

Vuosikokous 17.2.2022 klo 18:00 Paikka Teams sovellus (hallitus Upseerikerho, Covid19 johtuen, rajoitukset Puolustusvoimien alueella jatkuvat)

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan valinta
3. Kokouksen sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien(2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5. Esityslistan hyväksyminen
6. Kertomus vuoden 2021 toiminnasta
7. Vuoden 2021 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
8. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen
9. Suunnitelma vuoden 2022 toiminnasta
10. Jäsenmaksun päättäminen
11. Vuoden 2022 tulo- ja menoarvioesitys
12. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta
13. Yhdistyksen hallituksen valinta vuodelle 2022
14. Toiminnantarkastaja vuodelle 2022
15. Muut asiat
16. Kokouksen päättäminen

Talvilintulaskennassa 54 lintulajia

Santahaminassa on laskettu talvilintuja joulukuusta 1956 lähtien. Talvilintulaskennoissa selvitetään talvilinnuston levinneisyys ja runsaus eri elinympäristöissä eri osissa maatamme ja pitkällä aikavälillä. Luonnontieteellisen keskusmuseon johtamaan laskentaan kuuluu nykyisin kolme kierrosta: syys-, talvi- ja kevätlaskenta.

Vuosittain samana pysyvä laskentareitti kiertää koko Santahaminan ja kulkee pääosin teitä pitkin. Reitin pituus on lähes 13 km, josta metsää on reilu 7 km, taajamaa 5,5 km ja ruovikkoa 0,2 km. Merilintuja lasketaan useasta eri pisteestä reitin varrella.

Talvilintulaskennan 37. syyskierros Santahaminassa suoritettiin lauantaina 6.11. hyvissä olosuhteissa, joskin lounaasta-lännestä puhaltanut navakka tuuli haittasi merihavainnointia. Neljän kokeneen lintuharrastajan ryhmä löysi peräti 54 lintulajia, mikä on reitin toiseksi paras tulos! Ennätys 55 lajia on syksyltä 2008. Uutena lajina syyslaskennalle havaitsimme harvinaisen viiksitimalin; ainakin kolmen timalin parvi piilotteli Kissalammen ruovikossa.

Syyslaskennan 55 lajiin tarvittiin useita myöhäisiä/vähälukuisia lintulajeja: lapasotka 1, pikkulokki 1, sinisuohaukka 2, sepelkyyhky 1, västäräkki 2, kulorastas 2, järripeippo 4, isokäpylintu 3 jne.

Lintuyksilöitä laskettiin yhteensä 2494. Tämä on syksystä 1986 alkaneiden syyslaskentojen toiseksi paras lukumäärä. Ennätys on 2564 lintua syksyltä 2000. Kokonaislukumäärään vaikuttaa varsinkin allin, tilhen, räkättirastaan ja vihervarpusen lukumäärä. Nyt alleja laskettiin 1206, mikä on uusi syyslaskennan ennätys. Räkättirastaiden parvet tyhjentävät pihlajia marjoista vielä Keski-Suomessa, joten räkättejä laskettiin ”vain” 300 eikä esim. ainoatakaan tilheä. Muita runsaita lintulajeja olivat myös kalalokki 208, talitiainen 126, sinitiainen 60 jne. Kuvan viherpeippo on taantunut Suomessa. Nyt niitä laskettiin 20, mikä on 2010-luvun paras tulos.

Talvilintulaskennan nisäkäslistalle saimme 2 harmaahyljettä ja 4 metsäkaurista. Orava ja rusakko eivät osuneet reitille.

Laskennan seuraava, nk. talvikierros tapahtuu välillä 25.12 – 9.1.

Tässä linkki Santahaminan reitin syyslaskennan aikaisempien vuosien tuloksiin:

https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=routes&route=MNP.82&season=fall

Paul Segersvärd

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry

RAJOITUKSET ULKOPUOLISTEN VIERAILUIHIN SANTAHAMINAN VARUSKUNTA-ALUEELLE:
Puolustusvoimat rajoittaa edelleen ulkopuolisten toimintaa varuskunta-alueillaan ja toimipisteillään. Kaartin jääkärirykmentti, osana Puolustusvoimia, rajoittaa ulkopuolisten liikennettä Santahaminan saarella edelleen.
Varusmiesten vieraiden/omaisten pääsy saarelle on edelleen kielletty.

Sidosryhmien, kerhojen, yhdistysten tms. kokoontuminen on luvanvaraista. Toisin sanoen, vuosikokouksiin, kevätretkiin, TYHY-tapahtumiin ja vastaaviin tulee anoa erillinen lupa varuskunnan päälliköltä.
Edellä mainitut poikkeusjärjestelyt ovat voimassa edelleen toistaiseksi. Mahdollisista lisätoimenpiteistä ja muutoksista ohjeistuksessa tiedotetaan tilanteen mukaisesti.

Santahamina seura ry

Santahamina-seura ry

Reportaasi: Kasvun paikka

Uudet säännöt 2023

Kiertokävelyt Santahaminassa jatkuvat

Santahamin seuran vuosikokous 2022

Saarella edelleen liikkumisrajoituksia

Santahamina seuran uutiskirje sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2021

Santahamina seura toivottaa jäsenilleen rauhallista itsenäisyyspäivää.